Suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuuksia ovat muun muassa ruokinnan nurmirehuvaltaisuus sekä maitorotuisten vasikoiden käyttö osana lihaketjua. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Suomessa ei pidä ajaa tuotantoa alas, vaan tuottaa muillekin”, ministeri Essayah kannusti lihantuottajia
Viennin lisäämisessä on tulojen lisäksi kyse globaalista ruokaturvasta, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi Lihakunnan 120-vuotisjuhlassa.Siilinjärvi
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuvattuna MTK:n valtuuskunnassa 23.11.2023. Kuva: Jarno MelaSuomalaisen naudanlihan tuotannon tulevaisuus näyttää valoisalta, kun siihen aktiivisesti uskotaan, linjasi Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Pasi Korhonen osuuskunnan 120-vuotisjuhlassa Siilinjärvellä perjantaina 24.11.2023.
Uskoa tuottajiin valoi myös juhlassa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
”Haluan vapauttaa tuottajat syytettyjen penkiltä”, Essayah sanoi viitaten alan kohdistuneeseen paineeseen ilmastokeskustelussa.
Ministeri muistutti, kuinka tutkimustiedollakin on vahvistettu, että Suomen olosuhteet soveltuvat nurmipohjaiseen tuotantoon ja siksi naudanlihan tuotannon kehittäminen täällä on perusteltua.
”Täällä ei pidä ajaa tuotantoa alas, vaan tuottaa muillekin”, Essayah totesi.
”Tavoitteena on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2030 mennessä. Vientitulojen lisäksi siinä on kyse globaalista ruokaturvasta.”
Viennin suuntaan katsoo vahvasti myös Atrian nykyinen toimitusjohtaja Kai Gyllström.
”Haemme kasvua sieltä, missä kasvua on”, Gyllström totesi Lihakunnan juhlaseminaarissa.
Alan kehittäminen edellyttää, että tuotanto on kannattavaa. ”Kustannusten nousu on saatava läpi elintarvikeketjussa”, Essayah linjasi.
Hän vakuutti, että valtiovalta pyrkii tasapainottamaan elintarvikeketjua.
”On kaikkien etu, että ketjun osapuolet ovat tasavahvoja.”
Essayahin mukaan on pitkälti osuuskuntien ansiota, että kotimainen tuotanto on säilyttänyt Suomessa sen aseman, joka sillä on nyt. Esimerkiksi naudanlihassa omavaraisuusaste on selvästi suurempi kuin vaikkapa naapurimaassa Ruotsissa.
”Osuustoiminta on edelleen ajankohtaista, tarpeellista ja osoittanut toimintakykyntä muuttuvassa maailmassa.”
Lihakunnan vuosia juhlassa muistellut pitkäaikainen toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen kuvaili Atrian ja lihaosuuskuntien olevan suomalaiselle lihantuotannolle samankaltainen suoja, kuin Nato on nyt Suomelle.
Atrian menestyksen perusta ovat sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin, kovan työn arvostaminen sekä osuuskunnan omistajien ja jäsenten luottamus toimialaan, totesi Pasi Korhonen.
”Markkinoiden realiteetit on hyväksyttävä ja pystyttävä tekemään päätöksiä. Otamme riskejä ja haluamme kehittyä”, Korhonen sanoi.
Mitä huonommat ajat ovat, sitä tärkeämpänä omaa tuotantoa pidetään, muistutti Atrian toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2006 eläköitynyt vuorineuvos Seppo Paatelainen.
Paatelainen korosti puheessaan tuottajien ja osuuskunnan johdon tiiviin yhteistyön merkitystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
