Viljelijät havittelevat hiilensidonnasta tiloille kannattavaa bisnestä – Atrian tuottajaosuuskunnat perustivat oman yhtiön

Viljelijätaustaisen omistusrakenne mahdollistaa Maanvaalija Oy:n toimitusjohtaja Risto Lahden mukaan sen, että suurin hyöty hiilensidonnasta päätyy toimenpiteen toteuttavalle viljelijälle ja metsänomistajalle. Kuva: Johannes Tervo

Atrian tuottajaosuuskunnat ovat perustaneet hiilensidontayhtiön.

Maanvaalija Oy -nimisen yhtiön avulla on tarkoitus kaupallistaa hiilensidontaa maa- ja metsätiloilla. Tavoitteena on sekä torjua ilmastonmuutosta että vahvistaa kotimaisen maatalouden kannattavuutta.

Kuopiossa sijaitsevan yhtiön taustalla vaikuttavat Atrian osuuskunnat Itikka ja Lihakunta.

Päästövähennysten lisäksi hiilidioksidia on myös sidottava ilmakehästä ja siinä suomalaisilla maatiloilla voi olla paljonkin annettavaa.

Esimerkkejä vastaavista yhtiöistä maailmalta löytyy. ”Kävimme lokakuussa tutustumassa ranskalaiseen nautojen loppukasvattamoon. Kyseinen nautatila loi peltoviljelyn kautta hiilitonneja, joilla lentoyhtiö kompensoi omia päästöjään”, kertoo perustetun yhtiön toimitusjohtaja Risto Lahti.

Suomessakin hiilensidonnasta on jo tehty liiketoimintaa, mutta Maanvaalija Oy:n tavoitteena on saada markkinoita viljelijäomisteisen, kotimaisen yrityksen käsiin.

Tiloilla tehtävät toimenpiteet ovat vielä avoinna. Ne voisivat esimerkiksi ehkä olla metsien kasvuajan pidentämistä tai lisälannoittamista, Lahti nostaa.

Peltopuolella hiiltä voisi sitoa esimerkiksi muuttamalla nurmisiemenseoksia tai lisäämällä yksivuotisen kasvin lomaan kerääjäkasveja.

”Toimenpiteiden valinnassa keskeistä on potentiaalinen tuotantokustannus ja -tuotto sekä soveltuvuus kyseiselle tilalle.”

Toimenpiteet eivät voi olla sellaisia, joita tilalla tehtäisiin joka tapauksessa, hän muistuttaa. ”Pitää pystyä osoittamaan, että ilman kompensaatiota tätä toimenpidettä ei olisi syntynyt.”

Nopeasti kasvavalla alalla on noussut myös viime vuosina huoli päästökomensaation luotettavuudesta. Toukokuussa Svenska Yle uutisoi, kuinka hampurilaisten päästöjä kompensoitiin ostamalla ugandalaisille ilmastoystävällisiä liesiä. Liesien ilmastoystävällisyyteen liittyvät laskelmat olivat kuitenkin hataralla pohjalla.

”Maksavan asiakkaan täytyy olla varma siitä, että hän saa vastinetta rahoilleen”, Lahti painottaa.

Tavoitteena on hänen mukaansa tuoda markkinoille viimeisimpään tieteelliseen tietoon perustuvia, todennettuja ja auditoituja hiilensidontayksiköitä. Hiilensidonnan paikallisuus on valttia myös läpinäkyvyyden kannalta.

Kompensointitapoja pilotoidaan noin kymmenellä tilalla eri puolilla Suomea kasvukaudella 2023. Jos pilotointi sujuu hyvin, voidaan hiilensidontatuotteiden kaupallinen tarjonta käynnistää kenties jo vuosina 2024 ja 2025.

Aluksi asiakkaina ovat Atrian tilat, mutta pidemmällä tähtäimellä palveluja halutaan tarjota myös laajemmin.

Yhtiön yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Climate Analytics Finland Oy (CAF) sekä KPMG Oy Ab. Näistä CAF tuottaa hiilinielujen mittaamista ja todentamista. KPMG muun muassa auditoi hiilensidontaprosessin sekä siihen sisältyvät toimenpiteet.