Laidunnus on oleellinen osa hyvää karjanhoitoa

Laidunnuksessa idea on, että karja menee aina parhaalle nurmelle syömään. Soile Tiainen juttelee tutuille lehmille rantalaitumella. Kuva: Mikko Makkonen

Polvijärveläisen maatalousyhtymä Konttiniemen nuori yrittäjä Soile Tiainen on nurmipalkinnosta erittäin ilahtunut.

”Meillä lehmiä on laidunnettu aina, ja tänä vuonnakin ne ovat olleet ulkona peräti 120 päivää”, hän sanoo karjan viimeisenä ulkopäivänä rantalaitumilla käyskennellessään.

Soile Tiaisella ja hänen vanhemmillaan Vuokko ja Lauri Tanskasella on laidunalaa yhteensä 14 hehtaaria.

Pellot sijaitsevat laiduntamisen kannalta edullisesti navetan läheisyydessä Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä syntyneillä vesijättömailla.

”Meillä käytetään lohkosyöttöä eli lehmät menevät aina parhaille laitumille, minkä jälkeen laidun niitetään. Näin pelloista tulee uudestisyntyneitä. Rikkaruohot eivät pääse niitä valtaamaan”, Vuokko Tanskanen selvittää.

Kaikilla nurmilla kasvatetaan muun muassa valkoapilaa, joka nousee ensimmäisen puhdistusniiton jälkeen hyvin kasvamaan ja on erittäin maittavaa lehmille.

Nurmilla noudatetaan viljelykiertosuunnitelmaa. Uudistettavilla aloilla pidetään apilaton välivuosi. Silloin siinä kasvatetaan yksivuotisia viljoja tai virnaa ja raiheinälaidunsekoitusta.

”Kun laitumet ovat hyvässä kunnossa, lehmät lypsävät ihan eri tavalla. Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus nousi alkukesästä”, Soile Tiainen sanoo.

Tilan lehmien keskituotos on 10 000 litraa.