Susien laitumelle repimät lampaat ovat lohduton näky. Kuva: Heikki Nietosvaara
Susiongelma pahenee Salossa – kymmenistä kadonneista karitsoista ei saa lainkaan korvausta, kuvat ei herkimmille
Nietosvaaran lammastilalla eletään susireviirin arkea, jossa petovahingot ovat arkipäivää.Salo
Susien tappama lammas Nietosvaaran lammastilan laitumella. Kuva: Heikki NietosvaaraNietosvaaran lammastilalla Salon Kiikalassa painitaan kasvaneen susiongelman kanssa. Kahdessa vuodessa lammastilan taivaalle on kasautunut synkkiä pilviä laitumia vaanivien susien tekemien tuhojen takia.
Tilan isäntä Heikki Nietosvaara kertoo olevansa huolestunut susitilanteen kehittymisestä paitsi omalla asuinseudullaan, myös muualla Suomessa.
”Ongelma piilee kesyyntyvissä susissa, jotka ovat menettäneet ihmispelkonsa” Nietosvaara kuvailee.
Nietosvaara kertoo ettei ole susien täyskaadon kannalla.
”Metsästystä pitäisi kuitenkin lisätä tihentymien alueella ja etenkin turvallisuusuhan perusteella täytyisi saada susia kaataa”, Nietosvaara tarkentaa.
Nietosvaaran lammastilalla sudet aiheuttavat vuositasolla merkittäviä tappioita tapettujen lampaiden ja kadonneiden karitsojen muodossa.
Täysikorkuisten ja sähköllä varustettujen petoaitojen rakentaminen kaikille monimuotoisille ja suurille laidunalueille on mahdotonta.
”Alueella asuvien lapsiperheiden lapset eivät voi ulkoilla ilman valvontaa.”
Viljelijä voi hakea korvausta suurpedon (ahma, ilves, karhu, susi) aiheuttamasta viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingosta. Suurpedon aiheuttama vahinko on ilmoitettava välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jotta tämä pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.
”Viime vuonna menetimme 10 lammasta ja yli 30 karitsaa, joka on merkittävä osa eläinmäärästä. Susivahinkoja pyritään ehkäisemään, mutta on realistista odottaa ongelmien jatkuvan”, Nietosvaara kertoo vahingon laajuudesta.
Nietosvaaran lammastilan isäntä kertoo, että korvaus maksetaan löytyneiden raatojen ja niiden korvamerkkien perusteella. Korvausperusteesta johtuen esimerkiksi kymmenistä kadonneista karitsoista ei saa lainkaan korvausta.
Korvausprosessi työllistää petovahingon kohteeksi joutuneen viljelijän lisäksi eri viranomaistahoja ja aiheuttaa suorien korvauskulujen lisäksi huomattavia välillisiä kustannuksia. Ruokavirasto maksaa korvaukset korvauksenhakijoille maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista.
Suomen susikannaksi Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi 2021 maaliskuussa 279−321 yksilöä. Tuoreessa tiedotteessa Luke tarkentaa arvioitaan ja ilmoittaa, että susiluku on noin 290 tämän vuoden vastaavana aikana. Edellisvuoteen verrattuna reviirien kokonaismäärä on kasvanut Länsi-Suomessa ja vähentynyt idässä.
Lue lisää:
Susireviirien kokonaismäärä jatkanut kasvuaan ‒ susikannan painopiste yhä enemmän lännessä
Edit. Otsikosta ja ingressistä poistettu maininta koulukuljetuksista 30.6.22 klo 15.42.
1.7.22 klo 12.12 poistettu sitaatti, jossa kerrotaan, että koulukyyti hakee lapset ulko-ovelta. Salon kaupungilta kerrotaan, että koulukyyti ei hae oppilaita ulko-ovelta susitilanteen vuoksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
