Professori ehdottaatäysremonttia ympäristötukeen

Ympäristötuen ravinnerajat määrittelevät muun muassa sallitun lannoituksen määrän. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta pöllyttää maatalouden ympäristötukea, joka pitäisi Ollikaisen mielestään miettiä kokonaan uudelleen.

Etenkin karjatiloille ympäristötuen ehdot ovat kohtuuttomia. Lannassa levitettävät ravinnemäärät on kopioitu viljatiloilta ymmärtämättä karjatilojen erityisluonnetta.

Ollikaisen mielestä pitää hyväksyä, että talouskeskuksen lähellä fosforiarvot voivat olla korkeampia kuin kaukana sijaitsevilla pelloilla.

Teho+-hankkeen järjestämässä Maatalous ja ympäristö -talousseminaarissa Turussa tiistaina puhunut Ollikainen myönsi, että hänen linjauksensa eivät miellytä kaikkia. ”Kritiikkiä on tullut lähes joka suunnasta.”

Suomi lähti eri linjoille EU:n kanssa ympäristötuessa. EU:ssa painotetaan monimuotoisuutta, kun Suomessa korostetaan vesiensuojelua.

Ollikaisen mukaan maataloudelle asetetut 30 prosentin vähennysvaatimukset typen ja fosforin päästöille ovat ylimitoitettuja. Viljelijöitä syyllistetään perusteetta.

Typpivaatimus voidaan saavuttaa, mutta samaan päästövähennykseen on mahdollista päästä paljon halvemmalla, kun tehostetaan yhdyskuntien jätevesien käsittelyä.

Fosforipäästöjen leikkaaminen on paljon työläämpää ja tuloksia voidaan saavuttaa vasta vuosikymmenten päästä.

Ollikainen tarjoaa lääkkeiksi lannoiteveroa, joka ohjaisi lannoitteita parhaille pelloille, missä niistä saadaan eniten hyötyä. Samalla kuittien valvonnasta voidaan luopua, kun lannoitteiden hinta suitsii käyttöä. Veron tuotto palautettaisiin maata-loudelle.

Suojakaistoihin kaivataan joustoa ja lisää pitkäaikaisia viherkesantoja, mikä tukisi myös ilmastopolitiikkaa. Pellon raivaukselle Ollikainen asettaisi ilmasto- ja ravinnehaittoihin perustuvan veron.

Maan viljavuusfosforia pitäisi ryhtyä seuraamaan viranomaismittauksin samalla, kun koko fosforipolitiikka mietitään uudelleen, Ollikainen katsoo.

Ollikainen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maataloudessa puhunut professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:ltä päätyivät kumpikin siihen, että tulevaisuudessa viljely keskittyy parhaille pelloille.

Huonoimmille pelloille pitäisi ryhtyä miettimään muuta käyttöä tai siirtää ne hyvin laajaperäiseen viljelyyn, professorit arvioivat.

Ollikainen arvelee, että viljelijät joustavat jo nyt lannoiterajoissa niin, että parhaille pelloille annetaan tukiehtoja enemmän ravinteita ja huonoille puolestaan vähemmän. Se on myös ympäristön kannalta suotavaa.

Peltonen-Sainion mukaan viljelijät sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen, mutta kasvinjalostajille on edessä iso työmaa.

Nykyiset kevätviljalajikkeet eivät menesty enää kymmenen vuoden päästä, jos ilmasto lämpenee ennustetusti. Vuosisadan puolivälin jälkeen kevätviljat jäävät vähitellen pois ja syysviljat yleistyvät.

Keski-Euroopasta saatetaan saada uusia lajikkeita Suomeen, mutta pitkä päivä voi tuoda yllätyksiä.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF