Biisoni elää ja kuolee laitumella, mutta naudoista vain pieni murto-osa kohtaa matkansa pään kotona, muut matkaavat teurastamoon

Näitä lohjalaisia biisoneita ei tarvitse aikanaan ohjata teurasautoon. Kuva: Sanne Katainen

Tarhattu biisoni elää elämänsä vapaana laitumella. Sen ei tarvitse kokea ympärillään edes teurasauton seiniä, sillä säädökset sallivat sen lopettamisen laitumelle. Vasta ruho kuljetetaan teurastamolle käsiteltäväksi.

Samaa menettelyä on pitkään toivonut myös nautaväki. Esimerkiksi vapaana eläneelle ylämaankarjalle teuraskuljetus on stressaava. Moni on toivonut, että eläimet saisivat kohdata matkansa pään omalla laitumella.

Biisonia koskee sama lainsäädäntö kuin tarhattua riistaa, joten sitä koskevat säädökset eivät ole yhtä tiukat kuin perinteisillä tuotantoeläimillä, erityisasiantuntija Riikka McLean Ruokavirastosta kertoo.

Laidunlopetus on kuitenkin rajatusti mahdollista myös naudoille. Asiaa koskeva lakimuutos tuli voimaan pari vuotta sitten.

Nauta, sika tai hevonen voidaan lopettaa laitumella, jos se voisi lastaus- tai kuljetusvaiheessa aiheuttaa vaaraa eläinten käsittelijälle tai itselleen, McLean kertoo. Käytännössä kyseessä on usein pitkäsarvinen ylämaankarja.

Nautoja voi lopettaa laitumella kerralla korkeintaan kolme yksilöä, sikoja kuusi ja hevoseläimiä kolme. Eläinlääkärin pitää olla tilanteessa paikalla.

Nautojen laidunteurastukseen tarvitaan liikkuva yksikkö, jolla ruhot kuljetetaan teurastamoille. Liikkuvalle yksikölle on haettava lupa Ruokavirastolta.

Yksikkö hyväksytään osaksi vastaanottavaa teurastamoa.

"Teurastamo vastaa koko eläinten lopettamisesta ja kuljettamisesta teurastamolle", McLean toteaa.

Suomessa on hyväksytty vasta yksi laidunteurastuksessa käytettävä liikkuva yksikkö. Se toimii Iitin Kausalassa sijaitsevan Liha REM Oy:n yhteydessä. Yritys aloitti laidunteurastuksen lokakuussa 2022.