Uusi fosforiasetus nostattaa kiistaa peltojen kasvukunnosta ja karjanlannan käytöstä
Uusi asetus sitoisi ympäristösitoumuksen ulkopuoliset tilat nykyistä korvausjärjestelmää vastaaviin ravinnerajoituksiin ilman korvausta.
”Esitys vaatisi kotieläintiloilta huomattavasti nykyistä suurempaa lannanlevitysalaa, minkä hankkiminen on useimmissa tapauksissa hyvin vaikeaa”, sanoo MTK:n Mika Virtanen. Kuva: Marja SeppäläUusi maatalouden fosforinkäyttöä koskeva asetusluonnos keräsi yli 40 lausuntoa. Näistä hieman alle 30 oli tuottajajärjestöjen, maatalousalan yritysten ja maatalouden neuvontajärjestöjen antamia.
Lausuntojen perusteella kokonaiskuvaksi muodostuu tyytymättömyys. Tavoitteita pidetään hyvinä, mutta toteutusta osittain epätarkoituksenmukaisena. Asetuksen aikaansaamia rasitteita pidetään liian suurina, erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa.
Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä aiheutuvia fosforipäästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään.
Säädösvalmistelu on tehty virkamiesyhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä. Valmisteluun osallistunut MMM:n Antti Unnaslahti kertoo uuden asetuksen olevan osa uuden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaatimuksia.
”Suomi on laatinut kansallisesti CAP-suunnitelman, johon tämäkin asia liittyy. Ympäristökorvauksen erilliset lannoitusrajoitteet poistuvat, jolloin toimitaan lainsäädännön puitteissa.”
”Tähän saumaan tarvitaan fosforille oma säädös, jossa annetaan rajoitteet. Se, että kaikki viljelijät tulevat fosforirajoitusten piiriin on osa CAP:lta vaadittua ympäristökunnianhimon nousua,” Unnaslahti kertoo.
Mikäli asetus menee sellaisenaan läpi, ympäristökorvauksen ulkopuolisia tiloja koskisivat nykyistä ympäristösitoumusta vastaavat fosforirajoitukset, mutta tästä ei maksettaisi korvausta.
”Säädöksellä asetetuista vaatimuksista ei voida maksaa tukea. Se on perusperiaate,” Unnaslahti sanoo.
Hänen mukaansa tämä ei estä ympäristönsuojelusta maksamista isossa kuvassa.
”Säätely on sovitettu yhteen tukijärjestelmien kanssa niin, että hyödyllisistä toimista, kuten maanäytteistä, voidaan edelleen maksaa, vaikka perussäätely tehdään säädöstasolla.”
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan nykyisellä tukikaudella hieman yli 10 prosenttia tiloista on ollut ympäristösitoumuksen ulkopuolella. Monille tiloille pääasiallinen syy olla sitoutumatta ympäristökorvaukseen on ollut sen sisältämä fosforisääntely.
Asetusluonnokseen kirjattu karjanlantapoikkeuksen lopettaminen on toinen lausunnoissa ilmenevä huolenaihe. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen karjanlannan fosfori huomioitaisiin täysimääräisesti lannoituksessa.
Tämä tarkoittaisi, että poikkeusta hyödyntävien tilojen tulisi lisätä levitysalaa, jotta kaiken lannan saisi levitettyä luvallisesti.
MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen näkee tämän aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia viljelijöille.
”Esitys vaatisi kotieläintiloilta huomattavasti nykyistä suurempaa lannanlevitysalaa, minkä hankkiminen on useimmissa tapauksissa hyvin vaikeaa. Tiukennusten vuoksi tilat joutuisivat myös peltoviljelyssään korvaamaan lannan kasvuravinteita keinolannoitteilla. Tästä aiheutuisi nykytilanteessa kohtuuttomia lisäkustannuksia.”
Ravinteiden kierrätystä koskeva poliittinen ohjaus voisi tuoda myös säästöjä tiloille.
”Tavoitteena on jo pitkän aikaa ollut, että lannan prosessointi lisääntyisi, lannan ravinteita käytettäisiin yhä tarkemmin. Samalla kalliiden ostolannoitteiden tarve vähenee. Lannan prosessointi ja tarkempi käyttö voi myös tuoda säästöä tiloille, ei pelkkiä kuluja, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen
Molempien ministeriöiden edustajat näkevät, että karjanlantapoikkeuksen poistuminen on linjassa aiempien politiikkamuutosten kanssa. Pyykkösen käsityksen mukaan investointitukia on saatavilla lannan käsittelyyn ja varastointiin myös tulevan kauden CAP-suunnitelmassa.
Unnaslahti kertoo, että ympäristökorvaus tulee sisältämään kiertotalouden edistämisen toimenpiteen. Tämän tarkoituksena on edistää lannan vastaanottohalukkuutta niillä tiloilla, jolla ei lantaa ole, sekä korvata lietelannan levityskustannuksia.
MTK:n Virtanen ei ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että kustannukset saataisiin kompensoitua viljelijöille täysimääräisesti tai että kaksi vuotta riittäisi sopeutumiseen.
Häntä mietityttää myös se, onko kustannusarvioissa huomioitu ostolannoitteiden hinnannousua ja lannankäsittelylaitteiden saatavuutta.
”Uusi asetus pakottaisi käytännössä hankkimaan lannankäsittelylaitteita, jotta uusissa lannoitusrajoissa pysyttäisiin ja levitys olisi mahdollista. Mikäli näin käy, laitteistojen hinta ja riittävyys nousevat ongelmaksi.”
Virtanen antaa pyyhkeitä koko valmisteluprosessille.
”Koko luonnos tehtiin poikkeuksellisesti virkamiestyönä ilman tuottajajärjestöjen osallistamista. Emme saaneet tavata valmisteluryhmää pyynnöistämme huolimatta. Yhteydenpito tuli hoitaa sähköpostitse.”
Kolmas mielipiteitä jakava kysymys on perustavanlaatuinen: Maatalousmaan fosforitasojen laskun hallinto ja ympäristöjärjestöt näkevät myönteisenä. Maataloustoimijoiden puolella viljavuusluokkien lasku huolestuttaa.
Myös Eurofins Viljavuuspalvelu nostaa lausunnossaan esille huolen kasvukunnon kehityksestä.
He kertovat lausunnossaan, että Suomen peltojen keskimääräinen viljavuusfosfori on laskenut lähes 25 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Siirtymää on tapahtunut kohti heikompia viljavuusluokkia, ja näytteiden osuus painottuukin nykyään ’välttävä’ tai sitä huonompiin luokkiin.
Eurofinsillä nähdään, että fosforimäärän lasku pelloissa heikentää merkittävästi kasvukuntoa, ja vaarantaa myös muiden ravinteiden ottoa.
Tämä huoli jaetaan suuressa osassa lausuntoja. Hallinnon puolelta viesti on toisenlainen.
”On hyvä uutinen, että viimeisimpien tietojen mukaan maan fosforiluvut ovat olleet laskusuunnassa. Lannoituksen enimmäsrajat toimivat niin, että pellon fosforilukujen lasku siis käytännössä mahdollistaa suuremman lannoituksen. Toinen asia on se, kuinka paljon viljelijät katsovat tarpeelliseksi käyttää fosforia, kuinka paljon kasvit todella tarvitsevat ja mikä on taloudellinen optimi,” YM:n Pyykkönen kertoo.
Hänen mukaansa tutkittu tieto ei osoita, että esitetyt fosforin lannoitusrajoitukset johtaisivat satotasojen laskuun.
”Nykyisen kaltainen satotasokorjaus on myös säilymässä. Tutkimustiedon valossa fosforilannoituksella olisi saatavissa sadonlisää lähinnä alhaisissa fosforiluokissa.”
MMM:n Unnaslahti kertoo peltojen kasvukunnon aiheuttavan huolta ministeriössä. Tämä ei kuitenkaan johdu fosforin riittämättömyydestä.
”Virkamiehiä huolettaa enemmän se, että onhan ojitus, kalkitus ja muu perustekeminen ihan varmasti kunnossa, kun tavoitellaan kovia satoja. Lisälannoitus ei tepsi, jos ohra hukkuu veteen tai pH on raa’asti punaisella.”
Asetusluonnos ja lausunnot siirtyvät seuraavaksi valtioneuvoston käsiteltäväksi. Valmiin asetuksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
