Essayah: Metsäkatoasetus on ja pysyy – nämä kolme Suomen kannalta tärkeää asiaa siihen pitää saada
Suomi pitäisi luokitella metsäkadon kannalta vähäriskiseksi maaksi, korostaa maa- ja metsätalousministeri MT Livessä.
Metsäkatoasetukseen pitäisi saada puolen hehtaarin turvaraja, sanoo Sari Essayah. Se helpottaisi esimerkiksi rakennusprojekteja. Kuva: Jaana Kankaanpää, Lari Lievonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaPaljon puhuttaneen metsäkatoasetuksen kaatumisen suhteen viljelijöiden ei kannata pidätellä henkeä.
Asetus on ja pysyy, kertoo MT Liven vieraana ollut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
”Metsäkatoasetus osuu eniten metsäisiin maihin”, hän jatkaa.
Näissä maissa maatalouden investoinnit ovat paikoin jäissä, sillä on epävarmaa, miten asetus esimerkiksi rakennushankkeisiin vaikuttaa.
Essayah kertoo kuitenkin ilahtuneensa siitä, että noin parisenkymmentä maatalousministeriä on ilmaissut huolensa metsäkatoasetuksesta.
Suomessa ymmärrettiin Essayahin mukaan heti, että asetuksen soveltamisesta tulee ongelmia. Ruotsissakin asiaan on viiveen jälkeen herätty.
”Komissio ei ole pystynyt antamaan selkeitä ohjeita, miten asetus viedään lainsäädäntöön.”
”Asetus on ja pysyy.”
Suomen kannalta Essayah nosti kolme asiaa, jotka asetukseen on saatava läpi. Niistä ensimmäinen on puolen hehtaarin turvaraja. Se helpottaisi esimerkiksi rakennusprojekteja.
”Sen pitäisi olla selkeä. Jos metsää kaadetaan alle puoli hehtaaria, ei edistetä globaalia metsäkatoa.”
Lisäksi on tehtävä kansallinen riskiluokittelu: Mitkä unionin maat ovat metsäkadon suhteen vähä- ja mitkä suuririskisiä?
Suomi pitäisi luokitella metsäkadon kannalta vähäriskiseksi maaksi, Essayah sanoo.
”Luokittelukin on vielä komissiolta tekemättä.”
Kolmaskin seikka liittyy luokitteluun. Maatalousmaaksi osoitettujen maiden on oltava maatalousmaata, vaikka mailla Suomen oloissa kasvaisikin jokunen puu tai pusikko.
”Nyt on selkeästi saatava järkiperäiset soveltamisohjeet. Asetus on ja pysyy.”
”On kummallinen tilanne, että asiaa on vietävä niin sanotusti silmät ummessa eteenpäin.”
Valmistelussa olevista aukoista huolimatta metsäkatoasetuksen kansallinen valmistelu on jo jouduttu aloittamaan.
Se on ollut tarpeen, jotta asetus saadaan syksyllä eduskunnan arvioitavaksi ja voimaan 1.1.2025.
”On kummallinen tilanne, että asiaa on vietävä niin sanotusti silmät ummessa eteenpäin”, Essayah kuvailee.
Tilanne on ministerin mukaan jättänyt valtavaan oikeudelliseen epävarmuuteen paitsi jäsenmaat, myös tuottajat ja monet intressiryhmät.
Asetus meni Suomessakin läpi valitettavasti hyvin vähäisellä keskustelulla, Essayah kuvailee.
Metsäkatoasetuksen taustalta ministeri löytää hyviä tavoitteita, kuten halun taistella Amazonin laittomia hakkuita vastaan.
Säätelyprosessissa asia meni kuitenkin jollakin tavalla pahasti pielee, jos viljelijä joutuu miettimään, voiko rakentaa navetan, jos joutuu kaatamaan sen tieltä jonkin verran puita, Essayah jatkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
