Tuottajaprotesteille olisi kohde selvillä, mutta keinot ovat toistaiseksi vähissä – MTK:n Tero Lahti nimeää suomalaisen tuottajan ongelmaksi kaupan aseman
Kaupan vahva tulos ja investoinnit uusiin hypermarketeihin ”ottavat tällä hetkellä pahasti henkeen”, toteaa MTK:n 2. puheenjohtaja Tero Lahti. Valopilkkuna hän näkee tuottajaorganisaatiot, joilla voitaisiin parantaa neuvotteluasemia.
Tero Lahti on sitä mieltä, että käsitys suomalaisen ruuan hintatasosta on vääristynyt sen myötä, kun kaupat ovat alkaneet tarjota yhä halvempia tuotemerkkejään brändituotteiden rinnalla. Kuva: Petteri KivimäkiEri puolilla Eurooppaa tuottajat ovat nousseet protesteihin paitsi EU-sääntelyn myös erilaisten maataloutta kurittavien kansallisten ongelmien lietsomina.
MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti pitää vähittäiskaupan asemaa yhtenä suurimpana suomalaisten tuottajien keskuudessa kuohuntaa ja tuohtumusta aiheuttavana asiana.
Samaan aikaan kun tuottajahinnat ovat jälleen kääntyneet laskuun, päivittäistavaraketjut raportoivat vahvoista tuloksista vuodelta 2023. Esimerkiksi Kesko on kertonut suunnitelmistaan avata uusia Citymarketeja.
Lahti ei sulata kaupan markkina-asemaa ja suunnitelmia.
”Suomessa on varmasti 10–15 miljoonalle ihmiselle marketit jo olemassa. Me emme tarvitse yhtään uutta Citymarketia tai Prismaa ennen kuin ruokaketjun jokainen toimija saa sen oikeudenmukaisen osansa, joka sille kuuluu.”
MTK ei ole vielä päättänyt, yhtyykö se eurooppalaisiin mielenosoituksiin. Lahti toteaa, ettei kohteen löytäminen ole ongelma, jos Suomessakin päätetään ryhtyä toimiin.
”Siitä [kaupan asemasta] voi tehdä johtopäätöksiä, mikä se kohde voisi olla, jos mielenilmauksia ruvetaan tekemään.”
MTK:n aseet kaupan tuottajahinnoittelua vastaan ovat kuitenkin Lahden mukaan rajalliset. Kattojärjestö tai sen jäsenliitot eivät voi organisoida myyntilakkoa tai rajata myyntihintojaan.
Alkutuottajalta on viety kilpailulain tulkinnan kautta tehokkaasti keinot vaikuttaa tuotteistaan saamaansa hintaan, hän toteaa.
”MTK olisi käräjillä heti ja maksaisi niin isot korvaukset, että se on käytännössä tekemätön paikka.”
Toinen syy, miksi tankista ei voida valuttaa maitoja viemäriin protestiksi, on Lahden mukaan menetysten suhde hyötyyn: tuhansien eurojen menetys tuottajalle itselleen ja vahinko osuuskunnalle.
”Samaan aikaan Kesko ja S-ryhmä hankkivat tukkujensa kautta elintarvikkeet alueenaan koko Suomi. Me olemme täysin eriarvoisessa asemassa kauppaan nähden.”
Tämän hetken realistisia toimia tuottajan aseman parantamiseksi ovat Lahden mukaan elintarvikemarkkinalain ja kilpailulain tulkinnan muuttaminen ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen.
Esimerkiksi hän nostaa sellaisen ulkomaisen tuontiruuan rajoittamisen, joka on tuotettu Suomessa kielletyillä menetelmillä. Tällaisella tuonnilla sotketaan Lahden mukaan kotimaisen ruuan markkinaa.
Tuottajaorganisaatioita perustamalla tuottajat puolestaan saisivat kaivattua joukkovoimaa, jolla voitaisiin vaikuttaa laillisin keinoin tuottajahintoihin.
Päivittäistavarakauppa raportoi viime vuodelta vahvaa tulosta. Samaan aikaan tuottajahinnat kääntyivät vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä jälleen laskuun.
S-ryhmä tiedotti tuloksensa parantuneen edellisvuodesta 37,5 prosenttia. Keskon väistyvä pääjohtaja Mikko Helander puolestaan kehui yhtiön tilinpäätöstiedotteessa vahvaa kannattavuutta vaikeassa toimintaympäristössä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
