Suomi yksi maltillisimmistaeläinantibioottien käyttäjistä

Suomalaiset eläinlääkärit tuntevat hyvin antibioottien liikakäytön riskit. Siilinjärven eläinlääkäri Aino Wainio lääkärikäynnillä maitotilalla. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomessa tuotantoeläimille käytetään EU-maista kolmanneksi vähiten mikrobilääkkeitä. Vain Ruotsi ja Slovenia lääkitsevät eläimiään vielä varovaisemmin.

Erot eri maiden lääkekäytössä ovat valtavat. Esimerkiksi Kyproksessa antibiootteja käytetään 33 kertaa enemmän kuin Ruotsissa.

EU:n ulkopuolisista maista Norja ja Islanti painivat omassa sarjassaan – niissä antibioottien käyttö on vielä Ruotsiakin vähäisempää. Kun vertailukohdaksi otetaan Norja, tilaston ääripäiden ero oli yli satakertainen.

Norja ja Islanti tosin ovat hyviä esimerkkejä siitä, ettei eri maiden antibioottien käyttölukuja voi suoraan verrata keskenään. Norjassa valtaosa tuotantoeläimistä on kasvatettuja kaloja, joita lääkitään hyvin vähän. Myös Islannissa kalojen osuus on suuri, samoin lampaiden ja vuohien.

Mikrobilääkkeiden käyttötiedot käyvät ilmi Euroopan lääkeviraston EMA:n yhteenvedosta. Luvut eivät ole aivan tuoreita, sillä vertailu tehdään vuosittain kahden vuoden takaisista myyntimääristä. Toissa viikolla julkaistu yhteenveto käsittelee vuoden 2013 lääkemyyntiä.

EMA julkisti raporttinsa tänä vuonna viidennen kerran.

Raportissa on mukana 26 maata. Tiedot kattavat noin 95 prosenttia Euroopan tuotantoeläimistä.

Jotta mikrobilääkkeiden kulutusta voidaan vertailla, myynti pitää suhteuttaa kunkin maan eläinmäärään.

Raportissa käytetään apuna pcu-lukua (population correction unit). Karkeasti ottaen sen voi sanoa kuvaavan tuotantoeläinten kilomäärää. Esimerkiksi Suomessa pcu on runsas 500 miljoonaa kiloa, Saksassa yli 8 500 miljoonaa kiloa.

Lääkkeiden käyttötiedot perustuvat lääkevalmisteiden pakkauskohtaiseen myyntiin, ja ne on saatu lääketukkukauppojen ja apteekkien tilastoista.

Seuraeläinten eli koirien ja kissojen lukumäärästä ei ole kattavia tilastoja, joten niitä ei ole otettu mukaan.

Vastaavasti tablettien kulutus on vähennetty lääkkeiden kokonaismyynnistä, sillä niitä käytetään lähes pelkästään seuraeläimille.

Eri maiden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä tuotantoeläinlajien suhteet eri maissa vaihtelevat huomattavasti.

Kun mikrobilääkkeiden eurooppalainen kulutusraportointi viisi vuotta sitten alkoi, monessa jäsenmaassa ryhdyttiin hillitsemään kulutusta.

Seurantaan vuodesta 2011 osallistuneiden 23 maan yhteiskulutus on raportin mukaan vähentynyt 8 prosenttia.

Vaihtelu on tässäkin suhteessa suurta. Esimerkiksi Hollanti on puolittanut käyttönsä kolmessa vuodessa, kun taas joissakin maissa nousua on peräti 21 prosenttia. Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö ei ole juurikaan muuttunut seurantajaksolla.

Raportista selviää, että suurin osa mikrobilääkkeistä annetaan eläinryhmille rehun tai juomaveden mukana. Ryhmälääkkeiden osuus kaikkien mukana olevien maiden yhteiskulutuksesta oli 92 prosenttia. Injektiovalmisteiden eli ruiskulla elimistöön pistettävien lääkkeiden osuus oli 8 prosenttia.

Suomessa 56 prosenttia antibiooteista annettiin injektiovalmisteina ja 38 prosenttia ryhmälääkkeinä. Utareensisäisten valmisteiden osuus oli kaksi prosenttia.

Suomessa lääkittiin siis useimmiten eläinyksilöitä ja Euroopassa eläinryhmiä.

Muutenkin meillä täsmälääkitään: käytetään vähemmän laajakirjoisia eli moneen bakteeriin tehoavia lääkkeitä kuin Euroopassa keskimäärin.

Samoin Suomessa käytetään eläimille vähemmän ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä kuin Euroopassa yleensä.

Avokätinen antibioottien käyttö johtaa kestävien bakteerikantojen kehittymiseen. Tunnetuin esimerkki niistä on sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA, joka on kehittänyt vastustuskyvyn tavallisimpia antibiootteja vastaan.

Esimerkiksi Tanskassa MRSA:ta esiintyy valtaosalla sikatiloista. Siellä sianlihantuottaja joutuu varmuuden vuoksi karanteeniin hakeutuessaan sairaalaan minkä tahansa sairauden vuoksi.

EU-komission arvion mukaan EU:ssa kuolee joka vuosi 25 000 ihmistä antibiootteja kestävien bakteerien takia.

Maailman terveysjärjestö WHO pitää kestäviä bakteerikantoja yhtenä maailman suurimmista terveysuhista.

Satu Lehtonen

Lisätietoa: www.ema.europa.eu

Avaa artikkelin PDF