Sähköinen haku vähentääkesätyöntekijöiden tarvetta kunnissa
Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alueen maaseutupäällikkö Sam Vickholm (edessä) ja kesätyöntekijä Sebastian Lindroos aloittivat tukihakemusten käsittelyn ja kasvulohkokarttojen piirtämisen keskiviikkona Loviisan maaseututoimistossa. MARKKU VUORIKARI Kuva: Viestilehtien arkistoKunnat ja yhteistoiminta-alueet (yta) ovat EU-jäsenyyden ajan palkanneet kesätyöntekijöitä tallentamaan viljelijöiden tukihakutietoja hallinnon järjestelmään. Nyt sähköisesti jätetyt hakemukset ovat järjestelmässä valmiina viranomaiskäsittelyä varten.
Kesätyöntekijöiden tarvetta ei välttämättä enää ole, tai ainakin se on aiempaa pienempi.
Näin on esimerkiksi Itä-Uudenmaan yta-alueella, kertoo maaseutupäällikkö Sam Vickholm.
Vickholm ei vielä keskiviikkona osannut sanoa sähköisesti jätettyjen hakemusten kokonaismäärää, mutta hän arvioi määrän noudattelevan valtakunnallista linjaa.
”Esimerkiksi Lapinjärvellä on hiukan runsaat 150 tilaa, joista 116:n hakemus tuli sähköisesti.”
Itä-Uudenmaan yta-alueeseen kuuluvat Porvoon, Helsingin, Loviisan ja Vantaan kaupungit sekä Lapinjärven ja Sipoon kunnat.
Yhteensä alueella toimii noin tuhat maatilaa.
Vaikka paperilomakkeiden määrä onkin viime vuosista laskenut, yksittäisen hakemuksen hallinnolle tuottama työmäärä ei ole ainakaan vähentynyt.
Tähän asti kunnissa ja sittemmin yta-alueilla on vain tallennettu hakemusten tiedot paperilomakkeelta maataloushallinnon tietojärjestelmään.
Sen lisäksi viranomaiset piirtävät nyt sähköisiin karttoihin paperikarttoihin piirretyt kasvulohkot.
Hyvin todennäköisesti edessä on lukemattomia puhelinsoittoja viljelijöille.
Jos – tai kun – karttaan piirretyn kasvulohkon pinta-ala ei täsmää kasvulohkolomakkeeseen kirjatun pinta-alan kanssa, viranomaisen on kuultava viljelijää.
Hallinnon tehtävänä on tallentaa järjestelmään vain yksi yhtenäinen kasvulohkon pinta-ala, ja sen pitää perustua karttapiirrokseen.
Lohkojen rajakorjaukset avautuivat yta-alueiden työntekijöille keskiviikkona.
Edessä oleva urakka huolestuttaa hieman Vickholmia, vaikka Itä-Uudellamaalla on varsin vähän sellaisia tiloja, joilla on peruslohkoillaan useampia kuin yksi kasvulohko.
Sähköisen haun kokonaisvaikutusta hallinnon työtaakkaan on Vickholmin mukaan vaikea täsmällisesti arvioida. Yksi arviointia vaikeuttava syy on käsittelyn siirtyminen kunnista kuntien yhteistoiminta-alueille.
Suurissa yksiköissä aiempaa pienempi määrä työntekijöitä käsittelee aiempaa useamman tilan asioita.
Oma lukunsa on tukijärjestelmän muutos, mikä on muuttanut myös käsittelyä vaativia asioita.
Esimerkiksi digitointien käsittely teetti aikaisemmin vähemmän työtä.
”Sitä paitsi viime vuosina tukiin tuli vain vähän muutoksia, ja viljelijät hallitsivat tukikokonaisuuden hyvin”, Vickholm kertoo.
”Onneksi Vipu-palvelu uudistettiin jo viime vuonna”, hän kiittelee.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
