Metsäkatoasetuksen takautuvuus aiheuttaa ongelmia tilainvestointeja suunnitteleville. Kuva: Lari Lievonen
Navetta-arkkitehdin näkemys metsäkatoasetuksesta sai Twitterissä aikaan myrskyn: "Ollaan ihmisiä todella järkyttävän asian äärellä”
Metsäkatoasetus iskee aktiivisiin nautatiloihin. Navettasuunnitelmat joudutaan tekemään nyt uusiksi, jos rakennus oli nousemassa puustoiselle paikalle. Arkkitehti Jouni Pitkäranta herätti Twitterissä huomiota nostamalla tilanteen esille esimerkkitapauksen kautta.
Arkkitehti Jouni Pitkäranta käynnisti Twitterissä kiivaana käyvän keskustelun metsäkatoasetuksen vaikutuksista navettojen rakentamiseen. Asetus nähdään järjettömänä ja kohtuuttomana investointeja suunnitteleville tiloille, summaa Pitkäranta yleisen keskustelun. Kuva: Taina RenkolaArkkitehti Jouni Pitkäranta nosti Twitterissä myrskyn kommentillaan, jossa kertoi esimerkkitapauksen metsäkatoasetuksen vaikutuksesta navettarakentamiseen.
”En ole Twitterissä aktiivinen ollut, mutta tämä aihe sai ottamaan kantaa järjettömään tilanteeseen. Tuhansista lukijoiden reagoinneista päätellen nyt ollaan ihmisiä todella järkyttävän asian äärellä,” Pitkäranta toteaa.
Yli 900 navettaa Suomeen ja muihin Euroopan maihin suunnitellut seinäjokelainen Pitkäranta tietää, mistä puhuu.
”Metsäkatoasetuksen järjettömyys on nyt realismia karjatiloilla. Asetuksen tulkinnasta ei ole mitään ohjeita ja asiassa vallitsee täysi epäselvyys. Sen vuoksi rahoittajat vetäytyvät varmuudeksi hankkeista ja kieltäytyvät rahoittamasta puustoiselle alueelle suunniteltuja navettoja.”
Viranomaispuolella ollaan hyvin varovaisia tulkintojen kanssa.
”Kukaan ei tunnu uskaltavan sanoa mitään, käsiä levitellään ja kehotetaan odottamaan. Aiempien lupien ja kaavoitusten voimaan ei tässä tilanteessa uskalleta luottaa rakennuspäätöksiä tehtäessä. Asetuksen takautuva vaikutus on ennenkuulumaton.”
Pitkäranta pitää tilannetta kohtuuttomana ja oikeustajun vastaisena. Metsäisen Suomen maataloustuotannon rinnastaminen Etelä-Amerikan sademetsiä tuhoavaan tuotantoon on täysin perusteetonta.
”Olen suunnitellut navettoja myös esimerkiksi Baltiaan, Tsekkiin ja Ruotsiin. Ei näissä maissa ole painetta rakentaa metsiin, kaikki rakentaminen tehdään peltomaalle. Ei ihme, että Euroopasta ei löydy ymmärrystä Suomen olosuhteissa tapahtuvalle rakentamiselle, joka nimenomaan kohdistuu useimmiten puustoisille alueille.”
Pitkäranta muistuttaa, että tilat eivät voi odottaa loputtomasti investoinnin toteuttamista.
”Tilat ovat siirtäneet investointeja koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamassa kustannusten nousussa, tukikatkoksen vuoksi ja taas pitäisi vuosi odottaa. Tilanne on kestämätön. Kyseessä on kasvuhaluisia aktiivisia tiloja, jotka joutuvat tämän järjettömyyden vuoksi aiottua merkittävästikin suurempien kustannusten maksajiksi. Osalle hankkeen kustannusten nousu olisi niin kova, että rakentamisesta on luovuttava.”
”Näyttää siltä, että tässä hallitustilanteessa poliitikot vaikenevat asiasta, vaikka maatilat tarvitsevat ripeästi vastauksia metsäkatoasetuksen tulkinnasta.” Jouni Pitkäranta
Pitkäranta korostaa, että metsäkatoasetuksen tulkintaan on saatava selkeät säännöt ja määritelmät. Ja ne on saatava heti.
”Puheissa esitetty vuoden loppu on aivan liian myöhäinen ajankohta. Vuonna 2024 rakentavat tilat tarvitsevat varmuuden viimeistään alkusyksyllä.”
Pitkäranta penää poliitikkojen vastuuta asiassa.
”Nyt tarvittaisiin poliittista painetta asian eteenpäin viemiseksi. Näyttää siltä, että tässä hallitustilanteessa poliitikot vaikenevat asiasta, vaikka maatilat tarvitsevat ripeästi vastauksia metsäkatoasetuksen tulkinnasta.”
Navetan siirtäminen pois metsäiseltä paikalta aiheuttaa käytännön ongelmien lisäksi vaikutuksia ympäristöön.
”Navettainvestointi on pitkä prosessi, usein vuosien suunnittelun tulos. Esimerkkitapauksessa Varsinais-Suomessa sijaitseva tila joutuu siirtämään navetan pellolle, jossa maaperä on pehmeää ja tiedossa voi olla merkittävä kustannusten nousu.”
Kustannusten nousu voi olla joissakin tapauksissa niin suuri, että navettainvestointi kaatuu siihen.
”Navetan paikka on valittu sopivimmalle maaperälle, usein laiduntamiseen suunnitellun pellon reunalle moreeniselle metsämaalle. Lähelle tilakeskusta, logistisesti järkevään paikkaan. Suomalaisessa maaseutumaisemassa pitää huomioida maisemalliset seikat, yhtenäisten peltoaukeiden näkymä. Nämä tekijät joudutaan nyt sivuuttamaan metsäkatoasetuksen vuoksi. Seurauksena on monia negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.”
Metsäkatoasetuksen vaikutukset kohdistuvat lihantuotantoon, ja sitä on vaikea hyväksyä, sanoo Pitkäranta.
”Kuten Twitterissä saamistani kommenteistakin korostuu, suomalaisten on vaikea käsittää, miksi tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirtoverkkojen alle jäävän metsän kaataminen ei aiheuta metsäkatoa, mutta hehtaarin navettarakennus sen aiheuttaa. Järjetöntä on myös se, että lihantuotantoon kuuluvia muita rakennuksia, vaikkapa siilo, voidaan käsitykseni mukaan metsään rakentaa, asetus estää vain navettarakennuksen sijoittamisen sinne.”
Navettarakentaminen alkaa kaikkien rajoitusten ristipaineessa olla vaikeaa.
”Jonkun mielestä tuotantotilat pitää sijoittaa etäälle, toisen mielestä lähelle, nyt pitää väistellä metsääkin. Lisääntyvät rajoitukset kaventavat tuotannon kehittämisen mahdollisuuksia merkittävästi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
