Kolme päivää ja kymmeniä puheenvuoroja, 300 osallistujaa paikalla ja saman verran etänä.
Puhuttiin hiilen sitomisesta maaperään, maaperän hyvinvoinnista ja turvepeltojen kohtelusta. Keskeinen asia eli se, miten temppu tehdään ja vielä niin, että myös viljelijä pärjää, jäi kuitenkin sivuosaan.
Helsingin Kalastajatorpalla järjestettiin tiistaista torstaihin kestänyt hiilen sidontaa edistävän 4 per 1000 -aloitteen ensimmäinen konferenssi Pohjois-Euroopassa. Ohjelma luotiin kahdeksan vuotta sitten ja mukana on 770 kumppania. Suomi oli ensimmäisiä valtioita, joka lähti mukaan.
Muokkaus voi tuhota nopeasti vuosien työn hiilen lisäämiseksi.
Kommenttipuheenvuoron pitänyt yhdysvaltalainen vanhempi tutkimus- ja kehityspäällikkö Tom Rabaey General Millsiltä kertoi keinoista, joilla Atlantin takana on pystytty lisäämään peltojen orgaanisen aineksen ja hiilen määrää.
Rabaey kertoi 17 vuoden mittaisesta kokeesta, jossa verrattiin perinteistä kyntömuokkausta suorakylvön, kerääjäkasvien ja nurmen yhdistelmään.
Perinteinen viljely kulutti orgaanista ainesta, kun muokkauksesta luopuminen kasvatti merkittävästi pellon hiilen määrää. Hiilen sidonnan kattoa ei 17 vuodessa vielä saavutettu, Rabaey arvioi.
Rabaeyltä kysyttiin, mitä yksi kyntövuosi suorakylvön välillä vaikuttaa. Hän kiemurteli hetken ja totesi, että hiilen määrä alenee, mutta sitä ei tiedä, miten paljon. Pysyvyys on tavoite, ja muokkaus voi tuhota nopeasti vuosien työn hiilen lisäämiseksi, Rabaey sanoi.
Puheenvuoroissa korostettiin, että viljelijä on keskeinen toimija, kun hiilen sitomista halutaan edistää. Viljelijät lopulta päättävät, mitä pelloilla tehdään ja miten peltoja hoidetaan.
Projektipäällilkkö Ieva Licite Latvian biotieteiden ja teknologian yliopistosta piti valitettavana sitä, että maaperän hiilen sitomisessa ja päästöjen vähentämisessä on jäänyt vähälle huomiolle se, miten viljelijät kokevat heitä koskevat päätökset ja vaatimukset.
Muutosten sosio-ekonomisia vaikutuksia ei ole tutkittu, mitä on Liciten mukaan iso puute. Esimerkiksi turvemaiden viljelyn rajoittamisella on isoja sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia niin tiloilla kuin tilojen ulkopuolella.
Liciten rohkaisi viljelijöitä pysymään avoimina uusille asioille myös turvemaiden kohdalla. Latviassa turvepeltoja on tasaisesti ympäri maata. Niitä on joka toisella tilalla.
”Olkaa joustavia. Ei voi ajatella, että tehdään kuten aina ennen on tehty”, Licite toteaa.
Monet puhujat korostivat Liciten tavoin viljelijöiden roolia muutoksessa ja hiilen sitomisessa. Tutkimustulokset eivät riitä, vaan tiedon pitää siirtyä eteenpäin käytäntöön. Eturivin viljelijät ovat paljon vartijoina, sillä viljelijät luottavat eniten toisiin viljelijöihin.
Konferenssin pääpuhujiin lukeutunut tutkimusjohtaja Claire Chenu Ranskan maatalouden tutkimuslaitokselta pitää hiilen määrää kivennäismaissa keskeisimpänä tekijänä, kun mietitään peltojen hyvinvointia. ”Jos yksi asia pitää mainita, se on hiili”, Chenu toteaa MT:lle.
Orgaaninen aines vaikuttaa lähes kaikkeen maassa, veden imeytymisestä ravinteiden ottoon ja maaperän monimuotoisuteen ja terveyteen. Hiili ylläpitää maan tuottokykyä. Tekemistä on paljon, sillä ollaan kaukana optimista, Chenu toteaa.
Hiilen sitominen voi olla ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä entistä vaikeampaa. Tätä ei Chenun mukaan ole kuitenkaan tutkittu.
