Sateet ja viileät yöt nostavat herkkutatit
Kuivan ja helteisen kesäsään väistyessä elokuun viileyden sekä sateiden jälkeen alkavat herkkutatit nostaa päätään eri puolilla Suomea.
Kuva: Jaana KankaanpääHerkkutatin ostajat ovat käynnistäneet toimintansa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja eteläisessä Suomessa, kertoo Arktiset Aromit ry
Myös Pohjois-Suomessa on näkynyt muutamia männynherkkutatteja.
Luonnonsienien poimintatulosta herkkutattien osuus oli yli 90 prosenttia. Viime vuonna sitä poimittiin lähes 750 000 kiloa. Pääosin satoa kerättiin Itä-Suomesta, mutta myös Oulun läänistä ja Länsi-Suomesta.
Suurin osa herkkutateista päätyy Etelä-Euroopan markkinoille, lähinnä Italiaan.
Herkkutatti kasvaa koko maassa tuoreissa havu- ja lehtimetsissä. Valoisat hakamaat ja pellonreunat ovat tyypillisiä kasvupaikkoja.
Herkkutatteja on monia toisiaan muistuttavia lajeja, jotka kuitenkin kasvavat hieman erilaisissa paikoissa.
Tatit on usein nimetty isäntäpuiden mukaan. Esimerkiksi männynherkkutatti ja tammenherkkutatti ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan herkkutatin veroisia.
Sen sijaan sappitattiin herkkutattia ei pidä sekoittaa. Sappitatti on pahanmakuinen ja pilaa aterian, mutta se ei ole varsinaisesti myrkyllinen.
Herkkutatti on nimensä mukaisesti mainio ruokasieni, joka ei miedonmakuisena esikäsittelyjä kaipaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
