
Lampurit kaipaavat olkapäätä ja vertaistukea petovahinkojen kestämiseen: ”Apu on yhden puhelinsoiton päässä”
Psykoterapeutti rohkaisi lampureita harjoittelemaan tietoista murehtimisen katkaisemista.Oulu
Sisäruokintakausi on monelle lampurille helpotus, kun ei tarvitse pelätä petojen iskua laitumelle. Kuva: Terhi TorikkaLammastaloudessa on riittänyt kuluvana vuonna haasteita. Huolta ovat aiheuttaneet etenkin lisääntyneet petovahingot sekä maisemanhoitoaloihin liittyvät muutokset, totesi Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela valtakunnallisilla lammaspäivillä Oulussa.
”Tuottajia turhauttaa, koska laiduntaminen on tärkeä osa työtä, mutta sitä ei pystytä petojen takia toteuttamaan täysipainoisesti”, lammastalouden erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgriasta kertoi.
Tapahtuneet petovahingot ja pelko siitä, etteivät eläimet ole turvassa, aiheuttavat tiloille valtavasti ylimääräistä henkistä kuormitusta, mikä saa osan tuottajista jo harkitsemaan lampaista luopumista.
Tilanteen vuoksi valtakunnallisten lammaspäivien ohjelmasta osa painottui hyvinvointiin sekä kriisistä selviämiseen ja siihen, millaista tukea on saatavilla.
Prykoterapeutti Anne Mäenpää kertoi, että kriisin käsitteleminen voi viedä kaikkiaan vuosia, mutta lopulta tavoitteena on pystyä ajattelemaan se osana elämää. Kuva: Terhi TorikkaLampureille puhunut psykoterapeutti Anne Mäenpää muistutti, että jokainen kokee kriisin omalla tavallaan. Omaa ajatteluaan voi kuitenkin yrittää opettaa.
Murehtimiseen ja vatvontaan käytetty aika tulisi rajoittaa noin 15 minuuttiin päivässä.
”Sitä voi opetella säätelemään. Kun aika on kulunut, murheen voi kirjoittaa vaikka vihkoon ja toiselle sivulle jonkin tsemppiajatuksen vastapainoksi. Sitten kannattaa keittää vaikka hyvät kahvit tai lähteä lenkille metsään, tehdä jotain, mikä katkaisee negatiiviset ajatukset”, Mäenpää neuvoi.
Hän muistutti myös arjen rytmin merkityksestä. Rytmistä kannattaa koettaa pitää kiinni, vaikka se olisi vaikeaa.
Jelppi-ryhmä voi auttaa tuottajia rästitöissä. Ryhmiä toimii vain osassa maata. Kuva ei liity Jelppi-ryhmiin. Kuva: Terhi TorikkaTarpeen tullen huolista kannattaa hakeutua juttelemaan ammattilaisen kanssa. Tie sinne voi aueta Välitä viljelijästä -toiminnan kautta, mistä on mahdollista saada 500 euron ostopalvelusopimus terapiapalveluiden hankkimiseen.
”Itsestään pitää pitää huolta. Samoin kuin käydään vaikka hierojalla tai ripsihuollossa, voi käydä juttelemassa terapeutille asioista, jotka painavat.”
Jelppi-ryhmästä voi saada käytännön apua vaikkapa päälle kaatuviin rästitöihin.
”Apu on yhden puhelinsoiton päässä, matalalla kynnyksellä ilman terapiajonoja”, korosti vapaaehtoisena sekä Jelpissä että Välitä viljelijästä -työssä toimiva Tiina Kukkonen.
Usein myös ongelmista puhuminen on helpompaa tekemisen ohessa.
”Olennaista on, että koko ketju tekee yhteistyötä ja tukee toisiaan, ja että jaetaan tietoa siitä, mistä esimerkiksi keskusteluapua on saatavilla”, lammastalouden erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgriasta kiteyttää.
Lampuri Peppi Laineen jakama omakohtainen kokemus petovahingosta sai kuulijat liikuttumaan. Hän totesi, että tärkeintä vahingon jälkeen oli muiden osoittama tuki ja rinnalla seisominen.
Lammasasiantuntija Sari Heltelä muistutti, että varautuminen esimekriksi vakuutuksilla ja hyvillä tilan työohjeilla helpottaa monista kriiseistä selviämistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




