Kärnä: Maataloustukirahat eivät riitä ekosysteemipalveluiden tukemiseen – "Näennäisviljelyn tukeminen vaarantaa koko maaseudun elinvoiman"

Ympäristökorvausta maksetaan esimerkiksi vesistöjen varsille jätettävistä suojavyöhykkeistä. Kuvan suojavyöhyke on Vantaanjoen varressa. Kuva: Kari Salonen

Viljelijätukia ei pidä maksaa "hömppäheinien" viljelystä. Ympäristönurmien kuten luonnonhoito- ja riistapeltojen tai suojakaistojen sijaan tuki pitää kohdentaa aktiiviviljelijöille ja ruuantuotantoon, toteaa keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

Kärnä pureutuu viljelijätukiin blogitekstissään, jossa hän toteaa: "Pahinta -- on, että näennäisviljelyn tukeminen vaarantaa koko maaseudun elinvoiman".

"Kansantaloutemme ja elintarvikeketjumme ei hyödy tästä millään tavalla, vaan päinvastoin."

MT tiedusteli Kärnältä, miten hän suhtautuu viime aikoina esitettyihin keskustelunavauksiin tukijärjestelmän muutoksista.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström pitää todennäköisenä, että tukia ryhdytään tulevaisuudessa suuntaamaan yhä voimakkaammin erilaisten taloudellista arvoa tuottamattomiin ekosysteemipalveluihin.

Esimerkiksi hiilensidonta on tällainen ekosysteemipalvelu.

"Totta kai ne ovat tärkeitä asioita, mutta kyllä minä asetan elintarviketuotannon kaiken etusijalle", Kärnä toteaa.

"Meidän täytyy muistaa, että kaikki tukijärjestelmät ovat rajallisia. Jos aletaan tukea hiilensidontaa, siinä avataan sellaiset portit, ettei raha riitä millään sen kattamiseen."