Pohjoisessa tahtoa vähentää turvemaiden viljelyn päästöjä vapaaehtoisesti – kunhan ruuantuotannon edellytykset eivät heikkene

Eloperäisten maiden osuus peltomaasta on Pohjois-Pohjanmaalla 27 prosenttia. Kuva: Johannes Tervo

Pohjois-Suomen viljelijöillä on edellytyksiä vähentää turvemaiden viljelyn päästöjä vapaaehtoisin keinoin, arvioi MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä liiton syyskokouksen jälkeen maanantaina.

"Uskon, että on mahdollisuuksia esimerkiksi kosteikkojen perustamiseen ja jopa metsitykseen", Tyhtilä sanoo.

Vapaaehtoisilla toimilla on kuitenkin ehtona, että ne eivät saa heikentää ruuantuotannon edellytyksiä.

"Se on meille kynnyskysymys. Kun kannattavuus on mitä on", Tyhtilä lisää.

Tätä pitäisi päättäjien miettiä, kun seuraavan EU:n ohjelmakauden keinoja ja maankäytön politiikkaa mietitään.

Tyhtilä toivoo malttia julkiseen keskusteluun.

"Julkisuudessa on paljon toiveita, että pitää tehdä kaikki ja heti. Kuitenkin pitäisi miettiä, mitä pitää tehdä, että suunta olisi oikea myös elinkeinon kannalta."

Huoli keskustelusta turvemaista on pohjoisessa suuri.

"Meille alueena se on todella iso kysymys. Pelko on, että tulee poikkipuolisia keinoja. Jos peltoalueen keskeltä aletaan metsittämään, niin ei se vie asioita eteenpäin."

Marraskuun puolivälissä liitto otti kantaa Luonnonvarakeskus Luken keinoihin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisesti penättiin vastausta siihen, mihin Luke perustaa laskunsa siitä, että maatalouden päästöjen vähentäminen olisi edullisinta juuri turvemailta.

"Kokousväki epäili, pitävätkö tiedot paikkaansa. Onko laskukaava edelleenkään oikein? Kasvusto sitoo hiiltä, miksi sitä ei oteta laskentakaavoihin mukaan", Tyhtilä kysyy.

Eloperäisten maiden osuus peltomaasta on Pohjois-Pohjanmaalla 27 prosenttia ja Kainuussa 25,7 prosenttia. Suurin osa niistä on kotieläintalouden käytössä.

"Kuivana vuonna ne parhaimmillaan pelastavat rehusadon määrän. Mutta jos ne pitää kosteikkoviljelynä hoitaa, löytyykö siihen kannattava liiketoiminta."

Ruukin koeasemalla tehtiin mittauksia kasvukauden aikana. Tyhtilän mukaan tulokset ovat varovaisen myönteisiä viljelijöiden kannalta.

"Mittausten perusteella kasvusto pidättää enemmän kuin päästää."

Johtokunnasta erovuorossa olleet Eija Komulainen, Samuli Leinonen ja puheenjohtaja Jari Ahlholm valittiin jatkamaan. Valtuuskunnan jäsen vaihtuu. Ari Varis jää pois ja tilalle tulee Sauli Joensuu.

Kokouksessa puhui MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Paikalla oli noin sata viljelijää.