Maataloudessa vuoden sana oli kuivuus – 2018 jää muistoihin katovuotena

Heinäkuun alussa rypsi kasvoi harvassa Koskella kuivuuden haitattua itämistä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Toukokuulta alkanut kuivuus kesti monin paikoin kesän loppuun asti.

Ilmatieteen laitoksen mukaan touko–elokuu oli mittaushistorian lämpimin. Alkukesä oli erittäin kuiva etenkin Länsi-Suomessa. Keskimääräistä sateisempaa oli vain Pohjois-Lapissa.

Kasvu lähti keväällä pelloilla kituuttaen ja epätasaisesti käyntiin. Jo kesäkuun alussa ennustettiin viljasadosta viidennes menetetyksi.

Ensimmäinen säilörehusato jäi laajoilla alueilla puoleen tai vielä huonommaksi.

Heinäkuun alussa viljapelloissa saattoi näkyä jopa kolmea eri ikäistä kasvustoa, kun juhannussateet saivat maassa odotelleet siemenet itämään.

Kuivaa oli myös muuallakin Euroopassa ja heikkenevät satoennusteet alkoivat heijastua viljamarkkinoille heinäkuussa. Hinnat maailmalla lähtivät nousuun.

Ruotsissa kuivuus ja rehupula aiheuttivat teurasruuhkaa jo heinäkuussa. Ruotsalaiset kaupat lähtivät tukemaan tuottajia suosimalla kotimaista lihaa ja boikotoimalla tuontia.

Suomessa vastaavaa liikettä ei nähty, merkittävää teurasruuhkaakaan ei peloista huolimatta ilmennyt.

Syysviljojen puinnit alkoivat paikoin jo heinäkuussa. Kevätviljoja puitiin elokuun alussa laajalla alueella eri puolilla maata.

Helle oli pakkotuleennuttanut kasvustoja. Lisäksi kuumuus vaikeutti kasvinsuojelua tuomalla muun muassa uusia tuhohyönteisiä kuten öljykasveja ja härkäpapua syöneen gammayökkösen.

Syyskuussa viljan hinnat kohosivat nopeasti, kun hinnat nousivat Keski-Euroopassa huonon sadon takia ja kotimaassa niukkuustilanne varmistui. Suurimokauran hinta nousi pois rehuviljaluokasta.

Viljasato jäi Suomessa 2,7 miljardiin kiloon ja oli siten viidenneksen edellistä vuotta pienempi, kuten jo alkukesästä ennustettiin.

Säilörehun riittävyyttä pelasti monella tilalla kohtuullisen hyvä kolmas sato.

Loppukesällä budjettiriihen kynnyksellä käynnistyi keskustelu kriisituen tarpeesta. Maatalouden kriisipaketti sai kannatusta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta lähtien.

Hallitus päätyi yhteensä 86,5 miljoonan euron kriisipakettiin, jonka toimet jakautuvat useammalle vuodelle ja moneen eri tukimuotoon.

Ruotsissa kriisituesta päätettiin ennen Suomea. Kriisipaketteja tehtiin myös Keski-Euroopan maissa.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan vuonna 2018 maatalouden kannattavuus jää edellisvuotta heikommaksi. Tavoitteena olleesta yrittäjätulosta saavutetaan 29 prosenttia. Yrittäjätulo on noin 11 300 euroa yritystä kohti.

Heikko sato söi tuloja ja kasvatti kuluja.

Monen maatalousyrittäjän avun tarve on entisestään kasvanut hankalan satokauden jälkeen.

Tämä on näkynyt Välitä viljelijästä -projektin asiakasmäärien lisääntymisenä syksyn mittaan, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta kerrottiin joulukuussa.

Kun asiantuntijoilta on kysytty varautumiskeinoja kuivuuteen tai märkyyteen, vastauksissa on noussut esiin lähinnä jo tiedossa olevat perusasiat.

Monipuolinen viljelykierto, muokkaustapojen valinta tilanteen mukaan sekä peltojen kasvukunnon ylläpito.

Nämä toimet ovat satoriskien pienentämisen lisäksi yleensä myös taloudellisessa mielessä järkeviä.