Rakennetutkimus antaa pohjaa päätöksille
Noin 20 000 maatilaa tai puutarhayritystä sai viime viikon alkupuolella maatalouden rakennetutkimusta koskevan kirjeen.
Eilisaamuun mennessä jo 12 prosenttia kirjeen saaneista oli ehtinyt vastata kysymyksiin verkossa, aktuaari Jaana Kyyrä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä kertoo.
Rakennetutkimuksessa kerätään tietoa maatalouden rakenteesta, työvoimasta ja muusta yritystoiminnasta.
Tutkimus tehdään samaan aikaan kaikissa EU-maissa. Sen tuloksia käytetään muun muassa maatalouspolitiikan tulevia ratkaisuja pohdittaessa.
”Päätöksenteossa käytettyjen tilastojen luotettavuus on viljelijöiden kannalta ensiarvoisen tärkeää”, Kyyrä korostaa.
Lisäksi tulokset antavat taustatietoa muun muassa maatalouden kannattavuuskirjanpitoa varten.
Suomessa yli puolet tarvittavista tiedoista saadaan suoraan olemassa olevista rekistereistä, esimerkiksi maatila-, puutarhayritys-, luomu- ja eläinrekistereistä. Nyt kysytään ainoastaan niitä tietoja, joita muualta ei saada, Kyyrä kertoo.
Tutkimukseen valitut tilat saivat kirjeen mukana verkkokyselyyn tarvittavat salasanat ja tilatunnukset.
Sähköinen tiedonkeruu päättyy 20. joulukuuta.
Niiltä, jotka eivät vastaa verkossa, tiedot kerätään puhelinhaastattelulla tammikuussa. He saavat joulukuun puolivälissä paperilomakkeen, johon voivat täyttää tietonsa etukäteen puhelinhaastattelua varten.
Tavoitteena on, että 60 prosenttia vastaajista täyttäisi kyselyn verkossa.
Sähköinen kysely on paperilomaketta kätevämpi, tutkija Pasi Mattila kertoo.
Esimerkiksi maatilan muuta yritystoimintaa koskevia kysymyksiä on paperilomakkeella kaksi sivua. Jos viljelijä vastaa verkossa, ettei tilalla ole maatalouden lisäksi muuta yritystoimintaa, sitä koskevat kysymykset eivät edes tule näkyviin. Vastaajan ei tarvitse kahlata läpi kysymyksiä, jotka eivät tilan toimintaan liity.
Verkkokysely myös opastaa vastaajaa. Se huomauttaa, jos jokin tieto näyttää väärältä tai puuttuu.
Lisäksi verkkolomakkeelta löytyy ohje-painike, jonka alta tulee esille lisätietoa ja neuvoja. ”Verkkoon ohjeistusta mahtuu paljon enemmän kuin paperilomakkeelle”, Mattila toteaa.
Myös työtuntilaskuri auttaa verkkolomakkeen täyttäjää.
Verkkokyselyn voi täyttää osissa: keskeyttää ja jatkaa taas, kun aikaa löytyy. Jo lähetettyyn lomakkeeseen voi vielä palata.
Kun lomake on valmis, sen tiedot voi tallentaa itselle.
Tilalle tulleessa kirjeessä neuvotaan, mistä saa apua ongelmatilanteissa.
Kyyrän mukaan puhelimet soivat viime viikolla melko ahkeraan. Eniten tuli soittoja, joissa ilmoitettiin tilan toiminnan päättyneen. Tälle ilmoitukselle ei kyselyssä ole omaa kohtaa.
Toinen suuri ryhmä olivat ne, jotka ilmoittivat, etteivät aio vastata verkossa.
Monella internetyhteydet ovat niin hitaat, ettei verkkokyselyihin pystytä vastaamaan. ”Ymmärrämme sen, ja siksi vastaustapoja on tarjolla kaksi”, Kyyrä kertoo.
Hän kehuu suomalaisviljelijöiden aktiivisuutta ja tunnollisuutta vastaajina. ”Tanskassa vastaaminen on pakollista sakon uhalla. Suomessa tällaiseen ei ole tarvetta.”
Joskus viljelijät ovat liiankin tunnollisia. Kyyrä korostaa, ettei esimerkiksi työtunti- tai energiakysymyksiin tarvitse vastata tunnilleen tai kilowatilleen. ”Arvio riittää!”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
