Vasta puristettu rehupellettiei kauan tehtaan varastossa vanhene
Prosessinhoitajat Juha-Pekka Sorsa (edessä) ja Mika Vertanen (takana vas.) seuraavat rehujen valmistumista näyttöpäätteiltä ohjaamossa. Tuotannonhoitaja Pekka Salmenhaara vastaa tehtaan toiminnoista. Kuva: Viestilehtien arkistoKOUVOLA (MT)
Rehusäkit valuvat tasaisena jonona pitkin linjastoa ja päätyvät trukkilavalle siistiin pinoon.
Toisaalla lastausaseman vaaka mittaa säiliöautoon tilauksen mukaisen määrän valmista irtorehua. Toinen rekka kurvaa vastaanottolinjalle tuomaan viljaa rehujen raaka-aineeksi.
Raisioagron rehutehtaalla Kouvolan Kaipiaisissa käy 20–30 rekkaa vuorokaudessa. Vilkkainta liikenne on illalla ja yöllä, jolloin suurin osa irtorehuista lastataan.
Nautarehuihin erikoistuneessa Kaipiaisten tehtaassa tehdään kaikki Raisioagron säkkirehut.
Lisäksi Raisioagro valmistaa rehuja Raisiossa ja Ylivieskassa.
Rehut tehdään pääsääntöisesti tilausten pohjalta. Vain menekkituotteita ja säkkirehuja pidetään hieman varastossa.
”Pyrimme olemaan noin puoli vuorokautta myyntiä edellä sähkö- ja huoltokatkojen varalta”, tuotannonhoitaja Pekka Salmenhaara kertoo.
Eniten varastoidaan säkkirehuja, joiden osuus tehtaan tuotannosta on vajaa neljännes.
Rehun toimitus kestää yleensä noin kolme päivää tilauksesta. Mukana on tilaus-, valmistus- ja toimituspäivä.
Kaipiaisissa valmista rehua syntyy maakaasun ja sähkön voimalla noin 500 tonnia vuorokaudessa eli 120 miljoonaa kiloa vuodessa.
Valmistus alkaa reseptiikasta.
Rehujen sisällöt on määritelty eläinten tarpeita vastaaviksi ja uusia rehuja kehitellään jatkuvasti.
”Muutamia koe-eriä tehdään joka vuosi”, Salmenhaara kertoo.
Erilaisia raaka-aineita tarvitaan nelisenkymmentä. Niillä tuotevalikoiman noin 50 eri rehua ovat valmistettavissa.
Yksi tärkeimmistä raaka-aineista on rypsirouhe, jota tuodaan Proteinoil Oy:sta Raisiosta. Noin kolmannes rouheesta tulee ulkomailta, koska kotimainen ei riitä.
Vilja tulee mahdollisimman läheltä. Kaikki käytettävä vilja on kotimaista.
Kivennäisistä esimerkiksi kalkki on suomalaista ja sooda ulkomaista. Rehujen esiseokset, joissa on esimerkiksi vitamiinit, tehdään Raisiossa ja kuljetetaan valmiina Kouvolaan.
Rehun valmistus alkaa raaka-aineiden annostelulla. Automaattinen järjestelmä kokoaa monen vaa’an avulla rehupanokset valmiiksi sekoituseriksi sille annetun reseptin mukaan.
Vaaoilta viljat ja muut karkeat ainekset siirtyvät vasaramyllyihin jauhettavaksi. Sopiva karkeus riippuu eläimen tarpeista.
Seuraavaksi lisätään valmiiksi jauheena olevat raaka-aineet.
Tasalaatuisuus varmistetaan sekoittimessa, jossa lisätään tarvittaessa nestemäisiä raaka-aineita.
Sekoittimesta massa siirtyy valmentimeen, jossa se sekoitetaan. Seos esilämmitetään höyryllä ja siihen lisätään nesteitä.
Massa viipyy valmentimessa 15–20 minuuttia.
Tässä vaiheessa rehu myös kohtaa ketjun kuumimman lämpötilan, turvallisuussyistä vähintään 75 astetta. Kuumennuksella varmistetaan, ettei rehuun jää taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa.
Lämmin ja kostea seos ajetaan rakeistuspuristimeen, jossa se puristetaan tuhansien reikien läpi. Näin syntyy rehulle tyypillinen pellettimäinen muoto.
Rakeet jäähdytetään ilmavirralla, minkä jälkeen kovista rakeista erotetaan jauhemainen aines seulomalla. Jauhe palautetaan prosessiin.
Lopuksi rakeet saatetaan mureistaa, mikäli se on tuotteen lopullinen muoto.
Noin tunnin kuluttua aloittamisesta valmis rehu siirretään siiloihin, joista se lähtee muutamassa päivässä kohti kotieläintiloja.
Rehujen valmistukseen kuuluu kiinteästi jatkuva tarkkuus.
”Näytteitä raaka-aineista ja ympäristöstä lähtee päivittäin”, Salmenhaara sanoo.
Rehuista ja raaka-aineista otetaan kuorma- ja eräkohtaisia näytteitä sekä viikko- ja kuukausinäytteitä.
Ympäristönäytteitä otetaan tehtaan tontilta sekä sisätiloista. Epäselvyyttä näytteissä on ollut Salmenhaaran mukaan vain neljä tai viisi kertaa tehtaan historiassa.
Positiivinen tulos hygienianäytteessä aiheuttaisi nopeasti paljon toimenpiteitä, kuten tuotteiden takaisinvetoja.
”Näytteissä riittää puuhaa, mutta ne ja puhtaus ovat kuitenkin alalla välttämättömyys, josta ei missään tapauksessa haluta tinkiä.”
Valmiiden rehujen eränäytteet säilytetään tehtaalla 5–6 kuukautta. Ne helpottavat tarvittaessa esimerkiksi reklamaation selvittämistä.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
