Atrian Gröhn lihaketjun kustannuskriisistä: "Inflaatiossa on uskallettava hinnoitella, pelätä ei saa"

Naudanlihasta on Suomessa alituotantoa kulutukseen nähden. Yhä useampi tila on vaarassa lopettaa, mikäli ketjuun ei saada nopeasti lisää rahaa markkinoilta. Kuva: Lari Lievonen

Alkutuotannon kustannuskriisi on rajuudellaan yllättänyt myös lihatalo Atrian.

"En olisi uskonut, että tällainen kriisi tulee maatalouteen", Reijo Flink kommentoi yhtiön Liha-akatemia -tilaisuuden avauksessa viime torstaina. Flink on A-Tuottajat Oy:n, A-Rehu Oy:n sekä Nautasuomi Oy:n toimitusjohtaja.

Hän kannusti tuottajia uskomaan, että kriisistä selvitään. Flinkin mukaan tilanne on kestämätön kaikkialla, ja markkinat kyllä korjaavat sen.

"Paljon ei ole Atrialla tehtävissä. Energian hinta menee kaikkien toimitusketjujen läpi", Atria konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn totesi.

Hän tarkensi vielä, että lihatalo ei voi jäädä odottelemaan parempia aikoja, kuten vaikkapa sahat.

"Meillä ei ole sitä mahdollisuutta, töitä on tehtävä joka päivä. On suuri työ upottaa kustannusten nousu ketjussa eteenpäin. Se ei ole helppoa, mutta me tiedämme, mitä pitää tehdä."

Gröhnin mukaan liharuokien tuotantoketjuun tarvittaisiin noin 10 prosenttia lisää rahaa, jotta se kattaisi alkutuotannon ja teollisuuden kustannusten nousun.

Hintojen nostaminen on tuskallinen vaihe.

"Pelätä ei saa, vaan pitää toimia määrätietoisesti. Inflaatiossa on uskallettava hinnoitella ja kestettävä se, että volyymia katoaa. Yleensä se tulee kuitenkin takaisin."

Gröhnin mukaan kustannuskriisin ratkaiseminen syö tällä hetkellä voimavaroja. "Koko ketju pitäisi saada nyt nykäistyä tämän yli."

Poikkeusoloissa vakiintuneet yritykset ovat pärjänneet muuten pääsääntöisesti hyvin, totesi Gröhn.

Lihan kulutuksen ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän. Tuottajien ei kuitenkaan kannata olla ennusteista kovin huolissaan, rohkaisi Flink.

Tulevan kymmenen vuoden aikana lihan kulutus laskee ennusteiden mukaan vain noin puoli kiloa henkilöä kohden. Sianlihan osalta kulutus laskee runsaan kilon, broilerin kulutus taas kasvaa runsaat puoli kiloa. Sianlihan kulutuksen lasku tarkoittaa, että vientitarvetta on, Flink totesi.

Naudanlihasta Suomessa on alituotantoa, mutta myynnillisesti lihasta ei ole puutetta. "On mitä tarjota, etenkin sellaisille ostajille joilla on lompsa kunnossa", Flink sanoi.

S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikkö Juha Niemisen mukaan punaisen lihan välttäminen on lisääntynyt viidessä vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kasvissyöjien osuus kuluttajista on kasvanut kolme prosenttia.

Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila valoi lihantuottajiin uskoa.

"Meiltä on kysytty, olemmeko vastuuttomia, kun kannustamme nuoria lihantuottajiksi. Sitä analysoidaan ja tutkitaan jatkuvasti. Ainoa riski on poliittinen päätöksenteko. Markkinat ja kulutus eivät siltä näytä."

Yksi lihatalon kohtaamia haasteita ovat kuluttajien huolet. "Huoli maapallon tilanteesta on monella suuri", totesi Atrian vastuullisuusjohtaja Merja Leino.

Eniten huolta aiheuttavat muovijäte, ilmaston lämpeneminen sekä eläinten kohtelu ja tuotannon eettiset kysymykset. Leinon mukaan etenkin jälkimmäinen asia on huomioitava siinä, että tietoa ketjun hyvistä asioista osattaisiin välittää kuluttajille. Tätä hän toivoi myös tilojen tekevän.

Toimitusjohtaja Gröhn korosti tutkimuksen ja sen kautta saadun tiedon merkitystä.

"Juupas-eipäs -väittelyllä keskusteluissa ei pärjätä, mutta tutkittuun tietoon perustuvalla vastuullisuudella pärjätään."

Lue myös:

MTK syyttää MMM:ää toimettomuudesta tilojen kustannuskriisin hoidossa: "Iso tyrmistys ja pettymys, miten nihkeästi hallintokoneisto on valmis viemään asioita eteenpäin"

Kotimaisen ruuan tuotantomäärä uhkaa romahtaa, jos tilojen talousahdinko ei helpota

Yrittäjä täräyttää pöytään karut luvut maatalouden kustannusten noususta – apulannat maksoivat viime kaudelle 15 573 euroa, nyt tarjous on 32 334 euroa