Syysviljasadon epäonnistuminen ja kulujen karkaaminen kärjistivät sopimuksien haasteet, näin ostajat reagoivat: ”On lyöty 150 eurolla kiinni, mutta nostettu kolmosella alkaviin lukemiin”
Syysviljojen kovat satotappiot kertautuvat alhaisissa sopimushinnoissa. Osa ostajista, kuten A-rehu, on tullut vastaan ja nostanut sopimuksissa sovittua hintaa huomattavasti.
Tällä lohjalaisella pellolla pitäisi kasvaa syysvehnää. Tämä vuosi on kärjistänyt ongelmat, jotka ovat olleet nähtävillä aiemminkin, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman aprikoi. ”Siinä vaiheessa kun syysvehnä kylvettiin, ei voitu ennustaa että lannoitteiden hinnat kolmin- tai nelinkertaistuvat, polttoöljyn hinta tuplaantuu tai että vehnä ei talvehdi.” Kuva: Kimmo HaimiSyksyllä syysviljoja kylvettiin paljon. Niin paljon, että nousi jo huolta, millä hintaa sille riittää ostajia.
Kun monille pelloille katsoo nyt, huoli on murheellisen tarpeeton. Sieltä mistä pitäisi nousta oras, levittäytyykin paljas pelto. Varsinais-Suomessa jopa 90 prosenttia syysvehnästä on menetetty, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman (MT 2.5.).
Viljan hinta on noussut reilusti niukkuuden siivittämänä. Ongelma onkin tämä: Moni viljelijä kiinnitti syysviljojen hinnat sopimuksin jo syksyllä.
”Huonosti talvehtineet syysviljat pitäisi kylvää uusiksi. Kriisi on hirvittävä”, kuvailee MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä. ”Toimijoiden vastaantuleminen olisi enemmän kuin toivottavaa.”
Jos sato on vaatimaton ja kiinnitetty hinta matala, taloudellisesti kannattavinta viljelijälle voi olla rikkoa syysviljakasvuston rippeet peltoon ja kylvää jotakin muuta. ”Jos kauppias haluaa syysvehniä, nyt pitäisi toimia. Pelastetaan, mitä pelastettavissa on”, Similä sanoo. ”Viljelijän muisti on yllättävän pitkä, jos huonossa sopimuksessa ei tulla yhtään vastaan.”
Osa viljanostajista onkin avannut syksyllä tehdyt sopimukset uudestaan.
Pelin avasi A-rehu. ”Käytännössä asiat on neuvoteltu asiakkaiden kanssa kokonaan uusiksi”, selventää A-rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila. ”On ollut sellaisiakin sopimuksia, jotka on lyöty 150 eurolla kiinni, mutta ne on nostettu kolmosella alkaviin lukemiin.”
A-rehulla on pitkä historia suomalaisen viljan käytössä, Marttila sanoo. ”Meille on todella tärkeää, että suomalaista viljaa tulisi meille entistä enemmän suoraan ilman välikäsiä. Haluamme viestiä, että meidän kanssa kannattaa toimia. Joustoa löytyy aina.”
Nykyistä syysviljojen tilannetta seurataan huolestuneina, Marttila toteaa. ”Täällä Etelä-Pohjanmaalla tilanne näyttää niiden osalta paremmalta.” Kun riittävästi tavaraa ei ole, kotieläintilojen kustannuspaine kasvaa. Toisena pelinavaajana oli Avena, joka nosti tiettyjen sopimusten kiinnityshintoja (MT 20.4.).
Lantmännen ei ole avaamassa viime syksyn sopimuksia. Koska kaikki vilja on myyty jo eteenpäin, avaaminen ei ole mahdollista, sanoo Lantmännenin viljajohtaja Jaakko Huokkola. ”Sopimukset on jo tehty kotimaisten ja ulkomaisten myllyjen kanssa. Jos on sovittu että hinta on 200, emme voi ottaa itsellemme tappiota nostamalla hintaa 350:een.”
Eikö huoleta riski, että viljaa ei kannattamattoman hinnan takia korjata? ”On riskejä, mutta haluan odottaa hyvää ihmisistä. Lähtökohtaisesti viljelijät noudattavat omaa osaansa sopimuksista.”
Lantmännenin osalta on ihmetelty, kuinka yhtiön asettama kiinnityshinta syksylle on vehnän osalta Suomessa 50 euroa vähemmän tonnilta kuin Baltian maissa.
”Yksittäisellä hetkellä Suomessa hinta voi olla enemmän tai vähemmän, mutta hintaerot tasoittuvat”, Huokkola vastaa. Tällä hetkellä myllyvehnän hinta Euroopan viljapörssissä on 40 euroa alhaisempi kuin Suomessa.
Myös viime keväänä osa viljelijöistä möi satonsa alhaisella kiinnityshinnalla syksyn hintoihin nähden. Niin teki Similä itsekin. Nyt traktorin hyteissä osa pohtii, kannattaisiko kylvettävien viljojen hinta kiinnittää syksyksi. Jos vehnästä ja kaurasta tarjotaan nyt kiinnityshinnaksi 350 euroa, se ei kuulosta hassummalta. Olihan viime vuonna niiden hinta jopa alle 200 euroa.
Similä ei ole vielä kiinnittänyt tänä keväänä kylvettävää satoa. Öljykasveista hän teki sopimuksen Avenan kanssa tammikuussa. Avenan hiljattain tekemä päätös avata sopimukset vaikutti myönteisesti myös Similän tilan tilanteeseen. ”Tuli tehtyä äärettömän huono sopimus. Onneksi toimija korjasi sen.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
