Ministeriöt yksimielisiä ravinteiden kierrätyksestä
Lantavarastojen kattaminen parantaa ravinteiden hyötykäyttöä. Ravinteiden haihtuminen vähenee eikä varastoon pääse vettä, joka kasvattaa lannan tilavuutta ja lisää kuljetuksen tarvetta. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeriöllä (MMM) ja ympäristöministeriöllä (YM) on ravinteiden kierrätyksen suhteen samansuuntaiset tavoitteet.
”Kilpailukykyinen ruuantuotanto turvallisilla ja laadukkailla kierrätysravinteilla sekä puhtaammat vesistöt ja Itämeri”, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n hankekoordinaattori Tarja Haaranen sanoo.
MMM:n alkavalla ohjelmakaudella viljelijöiden tekemää ravinteiden parempaa kierrätystä tuetaan monin keinoin.
”Käytettävissä on esimerkiksi tuki lietelannan sijoittamiseksi peltoon ja investointituki lannankäsittelylaitteisiin”, Haaranen kertoo.
Tukitasot ja -ehdot varmistuvat, kun uudelle ohjelmakaudelle saadaan Euroopan komission hyväksyntä.
Lisäksi ohjelmakauden varoista 6,5 miljoonaa euroa on korvamerkitty hanke- ja yritystukiin, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä erityisesti Saaristomeren valuma-alueella.
Myös YM on vuosina 2012–2015 rahoittanut lähes viidellä miljoonalla eurolla 27:ää hanketta ravinteiden kierron edistämiseksi.
Lisäksi hanke-esityksiä on arvioitavana kymmenen miljoonan euron edestä.
Ravinteiden kierrätystä pohdittiin Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarin lehdistötilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.
Vuonna 2011 Suomen kotieläintiloilla syntyneessä lannassa oli yhteensä 17,5 miljoonaa kiloa fosforia.
Lantafosforista 42 prosenttia muodostui Pohjanmaalla ja 17 prosenttia Satakunnassa ja Lounais-Suomessa.
”Jos lannan fosfori onnistuttaisiin jakamaan koko maahan, ei lisälannoitusta fosforin osalta tarvittaisi kasvien tarpeen täyttämiseen”, MTT:n erikoistutkija Kari Ylivainio sanoo.
Fosforin siirtäminen kotieläinkeskittymistä kasvinviljelyn tarpeisiin on käytännössä hankalaa.
Jos lannalle lasketaan arvo siinä olevien ravinteiden perusteella, saadaan naudan- ja sianlannan keskimääräiseksi hinnaksi MTT:n tutkijan Pellervo Kässin mukaan 3–4 euroa kuutiolta. 25 kuution rekkakuorman arvo on siten noin 75 euroa.
”Voi miettiä, kuinka mielekästä sen kuljettaminen on pitkillä matkoilla”, Kässi sanoo.
Tutkijat kannustavat viljelijöitä tilojen väliseen yhteistyöhön ja lannan prosessointiin.
”Kuljetuskustannuksia voidaan alentaa esimerkiksi nostamalla lannan kuiva-aine- ja fosforipitoisuutta”, Ylivainio sanoo.
Lanta on usein suuressa roolissa, kun puhutaan maatalouden aiheuttamista ravinnepäästöistä ja niiden vaikutuksista vesistöihin.
Tutkijoiden mielestä asian turha riitauttaminen tulisi lopettaa ja keskittyä asian ratkaisemiseen.
”Nyt viimeistään on aika kaikkien osapuolten kaivautua ylös poteroista”, MTT:n erikoistutkija Sari Luostarinen sanoo.
Luostarinen esitti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Juha Grönroosin kanssa hyväksi havaittuja menetelmiä lannan hyötykäytön parantamiseen.
”Lantavarastojen kattaminen, levitys oikealla menetelmällä oikeaan aikaan ja ruokintasuositusten seuraaminen ovat tehokkaita keinoja”, Grönroos sanoo.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
