Metaanimittari maistui märehtijöille – tunkeilevista lehmistä huolimatta Arvelan tilalla saatiin kaasupitoisuus mitattua

Taija ja Timo Arvelan tila on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Kuva: Jarno Mela

Kaksi miestä kulkee Timo ja Taija Arvelan navetassa Pöytyällä läppärin ja erikoisen näköisen mittalaitteiston kanssa. Tuomas Rantala ja Heikki Salminen Aeromon Oy:stä mittaavat ilman metaanipitoisuutta.

Mitä olette saaneet selville?

"No ihan ensimmäisenä sen, että nämä letkut ovat lehmien lempiruokaa", miehet nauravat. Uteliaat turvat ovat koko ajan hamuamassa laitteistoa.

Havainto, jota varsinaisesti haettiin, oli se, että navettailman metaanipitoisuus oli tänään suunnilleen luokkaa 50 ppm eli miljoonasosaa.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää laitteisto, joka voisi muuntaa vahvan kasvihuonekaasun, metaanin, vähemmän vahvaksi hiilidioksidiksi navetassa. Kansainvälisen hankkeen Suomen osuutta vetävät Valio ja VTT.

Tuomas Rantala (oik.) ja Heikki Salminen mittasivat kaasupitoisuutta VIP-karsinassa eli alueella, joka on varattu pian poikiville ja juuri poikineille lehmille. Siellä ne saavat osakseen erityishuomiota.  Kuva: Jarno Mela

Tutkimuskohteeksi valikoitunut Arvelan tilan navetta on melko uusi, tilava ja viihtyisä.

Kun Timo Arvela 20 vuotta sitten siirtyi tilan jatkajaksi, parsinavetassa oli 25 lehmää. 2006 rakennettiin 90 lehmän pihatto, jossa oli asemalypsy.

2019 tilalle valmistui neljän robotin navetta, jonka toimivuuteen isäntäväki on erittäin tyytyväinen.

Lypsäviä on nyt pari sataa. Navetta saadaan täyteen kevään aikana.

Keskituotos on 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa. Tavoitteena on 12–13 tonnia.

"Navetassa on nyt niin hyvät olosuhteet, että tuotosta on helppo nostaa", Timo Arvela arvioi. Yksi keino on määrätietoinen jalostusohjelma.

Lehmien hyvinvointia lisäävät muun muassa 15 vaakatasopuhallinta, jotka vähentävät eläinten lämpöstressiä.

Käytävät ovat väljiä ja makuuparret tilavia. Makuuparsissa on tuplapedit.

Pian poikiville ja äsken poikineille on oma olkipohjainen VIP-osasto, jossa ne saavat erikoishuomiota.

Umpilehmät ja nuorkarja majoittuvat vanhassa pihatossa.

Vasikat kasvatetaan ulkona igluissa. Ne ovat erittäin terveitä, mutta kuivituksen aiheuttama työmäärä on suuri. Nyt pariskunta pohtiikin vasikkalan rakentamista.

Peltoa on sopimusaloineen käytössä 250 hehtaaria. Rehunteossa käytetään sekä omaa kalustoa että urakoitsijaa.

Tilalla on käytössä lannan separointi. Sen ansiosta lanta pystytään hyödyntämään täysipainoisesti omilla pelloilla.

Tilalla on isäntäparin apuna yksi vakituinen työntekijä. Kesäksi palkataan lisäkäsiä.

Lomituspalvelua käytetään oman jaksamisen turvaamiseksi paljon. Aikaa pitää jäädä myös pojille, 8-vuotiaalle Teemulle ja 6-vuotiaalle Tomille.

Tällä laitteella voidaan mitata kymmeniä eri kaasuja sekä pienhiukkasia. Kuva: Jarno Mela

Milloin täällä hurisee laite, joka muuntaa metaanin hiilidioksidiksi? Ja mihin sen toiminta perustuu?

Apuna aiotaan käyttää niin sanottua kylmäplasmatekniikkaa.

Kylmäplasma kuulostaa oudolta, mutta sitä on monissa arkisissa asioissa ja ilmiöissä, kuten loisteputkissa tai taivaalla luomassa revontulia, erikoistutkija Johanna Kihlman VTT:stä kertoo.

Kylmäplasmaa hyödynnetään metaanin hajottamiseen siten, että navettailman sisältämiä kaasumolekyylejä viritetään reagoimaan metaanin kanssa.

Reaktio ei tapahdu navettailmassa vaan ilmaa imetään laitteeseen, jossa metaani sitten hajoaa, Kihlman selventää. Tällaisia laitteita ei vielä ole, mutta tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää niitä.

"Ehkä tässäkin navetassa on sellainen neljän vuoden päästä."