Kauppa luottaa ruuan hintaneuvottelujen toimivan nykyiselläänkin – MTK:n toiminnanjohtaja vaatii muutoksia lakiin
Elintarvikemarkkinavaltuutettu suosittelee pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin selkeää hinnantarkistusehtoa.
MTK:n toiminnanjohtajan mielestä elintarvikemarkkinalakiin ja kilpailulakiin tarvitaan uusia muotoiluja, jotta myös heikoin osapuoli eli tuottaja voi toimia kannattavasti. Kuva: Kimmo HaimiElintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg antoi viime viikolla kaksi suositusta ruokaketjun kustannuskriisin ja kannattavuusongelmien helpottamiseksi. Hän suosittelee, että kaikkiin pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin lisätään selkeä hinnantarkistusehto.
Ruokaketjun toimijoiden olisi myös lisättävä avointa informaation kulkua kumpaankin suuntaan. Neuvotteluissa pitäisi niin ikään olla valmiutta kompromisseihin.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho muistuttaa, että kaupalla ja elintarviketeollisuudella on toimiva neuvottelumekanismi eli jaksotyöskentely, joka rytmittää osapuolet toimimaan samassa tahdissa.
”Se mahdollistaa tarjoaman rakentamisen samanaikaisesti.”
Suosituksen mukaan äkillisiin muutoksiin liittyvät hinnantarkastukset on vietävä ketjun läpi nykyistä nopeammin.
”Neuvotteluihin on syytä hakea joustavia lähestymistapoja ja neuvotella aiemmin totutusta poiketen”, Wikbergin suosituksessa kehotetaan.
Kaikissa sopimuksissa ei myöskään ole selkeästi määritelty, millaisessa tilanteessa hintoja voidaan tarkistaa ja miten.
”Osassa sopimuksista hintojen tarkistaminen on osoittautunut nykyisen kriisin tarpeisiin nähden käytännössä lähes mahdottomaksi. Tämä on ollut yleistä etenkin julkisen sektorin sopimuksissa”, suosituksessa kirjoitetaan.
Myös elintarviketeollisuus pitää kaupan lähtöä neuvotteluihin hitaana. Wikberg kehotti avaamaan neuvotteluita jo keväällä.
”Edelleen moni elintarvikeyritys odottaa pääsyä neuvottelupöytään. Wikbergin suositus ei ole aivan toteutunut", Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.
Wikberg edellyttää myös, että ostajien on oltava aktiivisesti yhteydessä tavarantoimittajiin ja arvioitava mahdollisuuksia maksaa korkeampaa hintaa nykyisellä kuluttajahintojen tasolla.
”Kaupan on selvitettävä, kuinka paljon eri tuotteiden kuluttajahintoja on mahdollista korottaa ilman että kulutus pienentyy merkittävästi”, Wikberg kehottaa.
Yhteistyöstä alkutuotannon kanssa on Päällysahon mukaan puhuttu kuitenkin aika vähän. S-ryhmän toimitussopimuksista 95–97 prosenttia on kaupan ja tavarantoimittajien välisiä.
”Yhteistyötä tuottajien kanssa tehdään lähinnä ProAgrian kanssa esimerkiksi tulevaisuusvalmennuksissa. Jatkossa tulevaisuusvalmennuksia toteutetaan tiettyjen maatalousvaltaisten osuuskauppojen toiminta-alueilla.”
Myös K-ryhmä vannoo yhteistyön nimiin. Tavarakaupan johtajan Harri Hovin mukaan Wikberg on selvästi kuunnellut ketjun kaikkia osapuolia. Seuraavaksi pitäisi edetä konkretiaan.
”Wikberg pystyy arvioimaan, millä työryhmillä asioita voi viedä eteenpäin. Luonnollisesti häneltä tulevia esityksiä pyritään mahdollisimman hyvin noudattamaan. Nämä olivat sen suuntaisia, mitä on eri keskusteluissa käyty läpi”, Hovi sanoo.
Menekkidataa S-ryhmä jakaa Päällysahon mukaan aktiivisesti ja uskoo sen päätyvän teollisuuden kautta myös alkutuottajien käyttöön.
”Jaamme menekkidataa tavarantoimittajalle, jotta he jakaisivat sitä omille tuottajilleen ja omistajilleen. Meillä on vahva symbioosi.”
Käkelän mielestä datan jakaminen ei toimi vielä riittävän hyvin. Data on niin yleisellä tasolla, ettei teollisuus saa siitä tarvittavia tietoja.
Samaa mieltä on MTK.
”Viive hintadatan saamisessa on tähän asti ollut pitkä. Kustannusnousutilanteessa tiedonkulku on ollut älyttömän hidasta Suomen ruokamarkkinoilla”, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo.
Päällysaho olettaa, että hintahäiriöiden vaikutukset tuodaan automaattisesti jaksotyöskentelyn neuvottelupöytään.
”Luonnollisesti sopimushintojen pitää joustaa vastavuoroisesti myös laskevassa markkinassa, jotta hintakilpailukyky säilyy”, hän muistuttaa.
Wallin toivoo, että elintarvikemarkkinavaltuutetun avaukset johtaisivat lakimuutoksiin eivätkä jäisi pelkiksi suosituksiksi.
”Suosituksilla ei ole näyttänyt olevan mitään käytännön merkitystä”, hän kokee.
Wallinin mukaan nyt tarvitaan konkreettisia isoja muutoksia, joiden pitäisi kriisiajan lisäksi toimia myös normaalioloissa.
”Ruokamarkkinat eivät toimineet tasapuolisesti ennen Venäjän hyökkäystäkään. Nykylaeilla kannattavuustilanne maatiloilla ei ole vielä edes siellä, mistä lähdettiin vuosi sitten. Kustannusten nousu on ollut niin rajua ja poikkeuksellista”, Wallin huomauttaa.
Wallin muistuttaa, että monissa muissa maissa markkinat ovat reagoineet hintojen nousuun nopeammin.
Lue myös
Elintarvikemarkkinavaltuutettu: Ruokaketjun sopimuskulttuuri kaipaa merkittävää uudistamista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



