Virolaismylly glyfosaatin käytöstä: "Sallittua, mutta ei yleinen käytäntö"
Tarton mylly nojaa suosituksiin, Avena puolestaan kieltää glyfosaatilla pakkotuleennuttamisen sopimusehdoissa myös Baltiassa.
Tarton mylly kehottaa viljelijöitään käyttämään glyfosaattia mahdollisimman vähän ja seuraa sen pitoisuuksia pistokokein. Kuva: Jaana KankaanpääPuintia edeltävä glyfosaattikäsittely eli pakkotuleennuttaminen on Virossa monien muiden EU-maiden tavoin sallittu, mutta ei yleinen toimenpide leipäviljan viljelyssä, MT:lle kerrotaan Tarton myllystä.
Tarton myllylle viljaa myyvien tuottajien pitää täyttää ja allekirjoittaa lomake, jossa kysytään glyfosaatin käytöstä. Yritys kehottaa viljelijöitä käyttämään glyfosaattia mahdollisimman vähän.
Neuvoa kuulemma myös noudatetaan, ja viime vuosina saatu palaute on ollut myönteistä.
Tarton mylly kertoo seuraavansa viljan glyfosaattipitoisuuksia pistokokein. Mittausten mukaan pitoisuudet ovat hyvin alhaisia, mikä viittaa siihen, ettei kasvustoja pakkotuleennuteta.
Yhtiö ostaa vähäisiä määriä viljaa Suomesta ja vie myös asiakkailleen toisinaan tuotteita Suomenlahden toiselle puolen.
Periaatteessa siis on mahdollista, että Virosta Suomeen päätyy tuotteita, jotka sisältävät myös glyfosaatilla pakkotuleennutettua viljaa.
"Nythän Suomeen ei ole juuri tuotu viljaa lainkaan. Kysymys glyfosaattipitoisuudesta tuontiviljassa ei ole noussut esiin", huomauttaa Apetit-konserniin kuuluvan Avena Nordic Grainin toimitusjohtaja Kaija Viljanen.
Yhtiö ostaa viljaa sekä Suomesta että Baltian maista, ja sillä on sopimusehdoissa samat laatuvaatimukset kaikkialla: Glyfosaatin käyttö tuleennuttamiseen on kiellettyä sekä rehu- että leipäviljan viljelyssä.
Glyfosaattikiellon läpi ajamisessa ei ole ollut Viljasen mukaan vaikeuksia Baltiassa, vaikka laki käytännön salliikin. Yhtiö luottaa viljelijöiden sitoutuvan sopimuksiin. Tarvittaessa asiaa valvotaan pistokokein.
Danish Agro -konserniin kuuluva Hankkija kieltää myös sopimusehdoissa glyfosaatilla tuleennuttamisen Suomen viljakaupassa.
Koko konsernissa ei kuitenkaan ole yhtenäisiä käytäntöjä, vaan Danish Agron eri maiden tytäryhtiöillä on viljakaupassa omat säännöt.
Keskustelun Suomen ja Viron eroavista glyfosaattisäännöistä nosti esiin jämsäläinen viljelijä Anssi Mennala kirjoituksessaan Facebookissa. Hänen laskelmiensa mukaan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla antaa virolaisille edun, eikä glyfosaatitonta laatua huomioida viljan hinnoittelussa Suomessa.
Maailman käytetyimmän torjunta-aineen glyfosaatin kohtalo on ollut ylipäänsä vaakalaudalla sen mahdollisten terveys- ja ympäristöhaittojen vuoksi. EU päätti kesällä myöntää jatkoluvan aineen käytölle 18 kuukaudeksi.
Lue myös:
Viljelijän glyfosaattipurkaus leviää Facebookissa: "Suomalaisen viljan puhtaudella ei ole lisäarvoa"
"Voisiko leivän merkitä: ei glyfosaattia?"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
