
200 vuotta vanha sukutila Ilmajoella kokeilee uudenlaista kauran viljelyä
Uudistavan viljelyn menetelmät löysivät tiensä Ilmajoen pelloille, kun Mäki-Latvalan tila otti käyttöön Helsingin Myllyn Kaura 2.0 -viljelyohjelman. Kauraa viljellään satelliittiteknologiaa ja täsmälannoitusta hyödyntäen.Ilmajokisella Mäki-Latvalan tilalla on ryhdytty kasvattamaan niin kutsuttua 2.0-kauraa.
Kaura 2.0 on osa Helsingin Myllyn omaa viljelyohjelmaa, johon kuuluu myös gluteenittoman kauran viljely. Nyt viljelyohjelma päivitettiin seuraavalle tasolle ja sitä laajennettiin tavallisen kauran viljelyyn, Helsingin Mylly kertoo tiedotteessaan.
Niin sanotussa 2.0-viljelyssä viljelijä seuraa kauran sielunelämää muun muassa satelliittikuvien, maaperäskannauksen, erilaisten mittarien ja analyysien avulla saadakseen tietoa pellon ominaisuuksista ja kasvin kasvumahdollisuuksista. Yhden tilan kaura 2.0 on viljelty ilman tuholaistorjunta-aineita.
2.0-viljelyssä viljelijä seuraa kauran sielunelämää muun muassa satelliittikuvien, maaperäskannauksen, erilaisten mittarien ja analyysien avulla. Arkistokuva. Kuva: Carolina HusuPitkään Helsingin Myllyn kanssa yhteistyötä tehnyt Mäki-Latvalan tila lähti rohkeasti mukaan pilotoimaan uutta viljelytapaa. Siinä on hyödynnetty tärkeimpiä elementtejä uudistavan viljelyn menetelmistä.
"Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta uudesta, ja olemme tilallamme kokeilleet paljon erilaisia asioita, esimerkiksi eri lajikkeita, muokkaustapoja, lannoitusta ja viljelykiertoa. Meillä on herkät tuntosarvet alan uusille ratkaisuille, sillä haluamme olla mukana etupainotteisesti. Helsingin Myllyn 2.0 kauranviljelyohjelma on juuri tällainen, uudenlainen projekti, josta oli helppo innostua. Tässä voidaan tuottaa kotimaista ruokaa vieläkin paremmin", kertoo Mikko Mäki-Latvala, joka toimii yhtenä 200 vuotta vanhan sukutilan maatalousyrittäjistä.
Teknologian mahdollistaman täsmälannoituksen avulla kasvi saa tarvitsemansa määrän lannoitetta. Myös viljelijä hyötyy, koska arvokas lannoite tulee hyödynnettyä tehokkaasti.
”Sen sijaan, että kylvön yhteydessä lannoitetaan kasvia ”sokkona” tietämättä tulevan kasvukauden olosuhteita, meillä se tehdään täsmättynä pitkin kasvukautta satelliittikuvia hyödyntämällä. Satelliitti kuvaa pellot muutaman päivän välein. Kuvasta analysoidaan kasvuston biomassa, ja tämän täsmälannoituskartan avulla työkone levittää GPS-ohjatusti juuri oikean määrän lannoitetta joka paikkaan. Pienemmällä lannoitemäärällä saadaan siis aikaan isompi sato”, Mäki-Latvala kuvailee.
Viljelykierrossa käytetään kukkivia kasveja kuten rypsiä ja hernettä. Ne parantavat maaperän rakennetta ja pieneliötoimintaa. Luonnon monimuotoisuuden lisääntymisen lisäksi ne tarjoavat pölyttäjille ruokaa.
”Pienemmällä lannoitemäärällä saadaan siis aikaan isompi sato.” Mikko Mäki-Latvala
Helsingin Mylly on suomalainen perheyritys. Se täyttää tänä vuonna 90 vuotta, ja kaurahiutale 2.0 lanseerattiin sen kunniaksi.
”Yhden tilan kaura 2.0 on ainutlaatuinen tuote. Se on tehokkaasti, mutta ympäristöä kunnioittaen tuotettu. Olen ylpeä siitä, että pystymme täysin aukottomasti kertomaan, mistä jalostamamme tuotteen raaka-aine on lähtöisin”, kertoo Helsingin Myllyn viljan ostopäällikkö Pekka Kultti kertoo yhtiön tiedotteessa.
Myllärin Kaurahiutale 2.0 ja Myllärin Pikakaurahiutale 2.0 ovat saatavilla vähittäiskaupoista 1.2.2024 alkaen.
Muokattu 1.2. klo 9.10: Ingressin termi ”uudistava viljely” muutettu muotoon ”uudistavan viljelyn menetelmät”.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








