Ylivieskalainen lypsykarjatila testaa uusinta digitekniikkaa, koekäytössä esimerkiksi rehuskanneri: "Nopea ja helppokäyttöinen, tämä valmistuu tuotteeksi asti"

Ammattikorkeakoulu Centrian koulutusalapäällikkö Marko Forsell (keskellä) silmäilee Marko ja Sari Sorviston kanssa kahta anturia, jotka välittävät tietoa pellon lämpötilasta ja kosteudesta. Toinen mittaa viiden senttimetrin syvyyteen, toinen välittää tietoa 20 senttimetristä. Kehitteillä on myös antureita, jotka voidaan haudata peltoon kyntösyvyyden alapuolelle. Kuva: Esko Keski-Vähälä

”Aikamoinen kielikylpy, englantia tuli treenattua kunnolla”, ylivieskalainen Marko Sorvisto kuvaa viikkoa, jolloin hänen lypsykarjatilansa muuttui tutkijoiden ja teknologiakehittäjien kohtauspaikaksi.

Marko ja Sari Sorviston Kotipellon Tila Oy sai kunnian olla tukikohtana, kun eurooppalaisen AFarCloud-hankkeen osallistujat esittelivät uusia maatalousteknologian digitaalisia ratkaisujaan. Esittelyjä seurasivat esimerkiksi rahoittajat.

Hankkeessa on mukana 56 yritystä ja tutkimuslaitosta 11 eurooppalaisesta maasta. Kaikki osallistujat lähettivät edustajansa Ylivieskan Pylvään kylässä sijaitsevalle Kotipellon Tilalle, joka on Suomen pilottitila.

Uusia digitaalisia työkaluja testaavia pilottitiloja on yksi jokaisesta osallistujamaasta.

Mikko Himanka esittelee peltoon asennettavaa anturia ja sen välittämää tietoa Petri Koivistolle, joka työskentelee johtamisen asiantuntijana ProAgria Oulussa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Nykyaikaisella maatilalla ei ole pulaa tiedosta. Dataa kertyy laitteesta kuin laitteesta. Pulma on tiedon hallitseminen ja käyttö.

"Kertyvästä datasta ei ole hyötyä, jos se pelkästään kuormittaa kiintolevyä", projektipäällikkö Mikko Himanka sanoo. Hänen työpaikkansa on Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan-kampus.

Marko Sorvisto näyttää, kuinka rehuskanneria käytetään. ”Kalibrointeja pitää ajaa vielä paljon, jotta ohjelmisto pystyy pilvipalvelussa laskemaan rehun kuiva-ainepitoisuuden ja valkuaisen määrän. Ne ovat tärkeitä tietoja lypsykarjatilalla”, Sorvisto sanoo laitteesta, joka on koekäytössä hänen tilallaan Ylivieskassa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Tässä se on, suomalaisen Spectral Engines -yrityksen valmistama rehuskanneri. Niin ikään suomalaisen Mtechin Karjakompassi-ohjelma jalostaa skannerin tulokset apereseptiin asti. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Himangan mukaan AFarCloud-hankkeessa pyritään rakentamaan alusta, joka pystyisi käsittelemään, tallentamaan ja jakamaan tietoa.

"Tavoite on, että päätöksenteon tukijärjestelmät voisivat hyödyntää ja jalostaa kertyvää dataa, joka välittyisi viljelijälle käyttöliittymän avulla – nopeasti avuksi arjen työhön."

Himangalle sopii sekin, että tieto siirtyy suoraan koneelle.

"Vaikkapa lannoitussuunnitelma voi mennä suoraan traktorin laitteistoon. Saamansa datan perusteella traktori annostelee lannoitteet oikein."

Tällainen on anturi, joka mittaa pellon lämpöä ja kosteutta. Anturi välittää tiedot reaaliaikaisesti tietokoneelle. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Marko Sorvisto testaa lypsykarjatilallaan esimerkiksi rehuskanneria.

"Nopea ja helppokäyttöinen, tämä valmistuu tuotteeksi asti", hän sanoo skannerista, joka mittaa rehun kuiva-ainepitoisuuden ja valkuaisen määrän.

Laitteen on valmistanut Spectral Engines -yritys, joka on syntynyt VTT:ssä. Mtechin Karjakompassi-ohjelmisto korjaa skannerista saadun tiedon perusteella apereseptiä reaaliajassa. Sorvisto osallistuu laitekehityksen ohjausryhmään.

AFarCloud on Sorviston mielestä hieno hanke.

"On upeaa, kun maatalousteknologian innovaatioiden kehittämiseen on saatu näin paljon rahaa. On iso juttu, että kehittelykustannuksia ei tarvitse rahastaa tuotteen hinnassa", hän sanoo.

Esimerkiksi rehuskannerin hinta voi asettua 2 000 euron tuntumaan. Ilman kehitysrahaa laite olisi paljon kalliimpi.

Ammattikorkeakoulu Centrian omista tutkimusalueista Mikko Himanka mainitsee lehmien sisätilapaikannuksen.

"Paikannus palvelee suurissa navetoissa. Löydäpä nopeasti oikea lehmä 400 eläimen joukosta, kun eläinlääkäri haluaa tarkistaa tietyn lehmän kunnon. Paikannus auttaa."

Centria kehittää myös skanneria, joka seuraa lehmän pötsin täyteisyyttä.

"Lypsyrobottiin integroitu laite skannaa kolmiulotteisesti lehmän niin sanotun nälkäkuopan. E-merkin perusteella skanneri tunnistaa kunkin lehmän, ja välittää tiedon pötsin täyteisyydestä."

Uuden tekniikan avulla tiloilla kertyvä hiljainen tieto voidaan saada osaksi jokapäiväistä työtä, Himanka sanoo.

Ylivieskassa järjestetty lokakuun alun demoviikko oli AFarCloud-hankkeen ensimmäinen ”välitilinpäätös”, joka toi paikalle yli 40 tutkijaa ympäri Euroopan.

Vastaavat tilaisuudet on tarkoitus järjestää seuraavina vuosina espanjalaisella lihakarjatilalla ja italialaisella viinitilalla.