Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tutkimus: Osa-aikalaidunnus sopii robottitiloille parhaiten – näin laidunnuksesta saadaan paras hyöty tutkijan ohjeilla

    Laiduntamisen järjestämisessä robottinavetoista on omat haasteensa. Osa-aikalaidunnus voi olla ratkaisu joillekin tiloille.
    Laiduntamisesta saadaan paras hyöty, kun laidun sijaitsee mahdollisimman lähellä navettaa. Silloin lehmät oppivat käymään laitumella nopeammin ja menevät sinne mieluummin. Maidontuotannonnolla energiaa vievää kävelyäkin on vähemmän.
    Laiduntamisesta saadaan paras hyöty, kun laidun sijaitsee mahdollisimman lähellä navettaa. Silloin lehmät oppivat käymään laitumella nopeammin ja menevät sinne mieluummin. Maidontuotannonnolla energiaa vievää kävelyäkin on vähemmän. Kuva: Markku Vuorikari
    Eva Spörndly on havainnut, että vesipisteen puuttuminen navetan lähellä sijaitsevilta laitumilta ei ole vaikuttanut maitotuotokseen, lypsykertoihin eikä eläinten terveyteen.
    Eva Spörndly on havainnut, että vesipisteen puuttuminen navetan lähellä sijaitsevilta laitumilta ei ole vaikuttanut maitotuotokseen, lypsykertoihin eikä eläinten terveyteen. Kuva: Markku Pulkkinen

    Laidun on edullista rehua. Edullisuus ei kuitenkaan auta, jos lehmät eivät löydä laitumelta riittävästi syötävää ja maitotuotos laskee. Laidunrehun edullisuutta voi ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hyödyntää parhaiten osa-aikalaidunnuksella, jossa lehmät ovat ulkona muutaman tunnin aamulla ja illalla ja muun ajan ne ruokitaan navetassa.

    "Laitumella syöminen on kuin marjojen poimimista. Se vie aikaa. Lehmät pystyvät syömään karkearehua hyvältä laitumelta 1–2 kuiva-ainekiloa tunnissa, kun säilörehua syödään parhaimmillaan 4,5–6 kiloa tunnissa. Kun syöminen vie enemmän aikaa, jää lepoon vähemmän aikaa", dosentti Eva Spörndly Ruotsin maatalousyliopistosta kuvailee.

    Monilla tiloilla on havaittu laidunkaudella tuotoksen laskua. Spörndly ei laittaisi sitä kuitenkaan aina laiduntamisen syyksi, sillä tuotos laskee kesällä muutenkin liian lämmön takia.

    Spörndly on tutkinut erilaisten laidunnusratkaisujen vaikutusta eläinten tuotokseen automaattilypsytiloilla. Yksi selvä havainto on, että laiduntamisesta saadaan paras hyöty, kun laidun sijaitsee mahdollisimman lähellä navettaa. Silloin lehmät oppivat käymään laitumella nopeammin ja menevät sinne mieluummin. Maidontuotannonnolla energiaa vievää kävelyäkin on luonnollisesti vähemmän.

    Eräässä Spörndlyn tutkimuksessa lähilaitumet sijaitsivat 50–330 metrin ja kaukolaitumet 260–850 metrin päässä navetalta. Kaukolaitumella lehmät tuottivat päivässä kolme litraa vähemmän maito kuin lähilaitumella ja laidunsivatkin kuusi tuntia lyhyemmän ajan. Lypsykertojen väli oli kuntokävelyä harrastavilla lehmillä tunnin pidempi.

    "Etenkin automaattilypsyssä laidun pitäisi järjestää mahdollisimman lähelle navettaa, olipa kyseessä ruokinnallisesti merkittävä laidun tai vain terapialaidun", tutkija painottaa.

    "Pohjoismaiden oloissa laiduntamisessa kannattaa panostaa ehdottomasti alkukesään, jolloin ruohon kasvu on kiivaimmillaan. Kesäkuun jälkeen voi sitten katsoa rauhassa, millaiseen laidunkiertoon ruohon kasvu antaa mahdollisuuden."

    Jos haluaa varmistaa laidunten tehokkaan käytön ja hyvän maitotuotoksen, suosittelee tutkija osa-aikalaidunnusta. Se on eläinten terveyden kannalta yhtä hyödyllistä kuin kokoaikalaidunnuskin. Kun laitumelle pääsyä rajoitetaan, menevät lehmät huomattavasti innokkaammin laitumelle.

    "Kun päästimme lehmät laitumelle neljäksi tunniksi aamulla ja neljäksi tunniksi illalla, viettivät lehmät laitumella 3,7 tuntia. Kun portit olivat auki 12 tuntia päivässä, oli laidunnusaika vain 2,4 tuntia päivässä. Molemmissa tapauksissa navetassa oli tarjolla kuusi kiloa säilörehua. Tämä on mielenkiintoinen tulos ja kertoo lehmien päivärytmistä. Aamut ovat lehmille mieluisinta laidunnusaikaa", Spörndly sanoo.

    Neljän tunnin laidunnusajat aamulla ja illalla antoivat tutkimuksessa parhaan maitotuotoksen. 12 tunnin päivälaidunnuksessa päivätuotos oli 32,2 kiloa, 12 tunnin yölaidunnuksessa 31,7 kiloa ja neljän tunnin aamu- ja iltalaidunnuksessa 36,3 kiloa. Jaloittelutarha antoi paremman tuotoksen kuin 12 tunnin päivä- ja yölaidunnus mutta huonomman kuin osa-aikalaidunnus.

    Spörndly on havainnut, että navetan lähellä sijaitseville laitumille ei tarvitse välttämättä järjestää vesipistettä. Lehmät pärjäävät laiduntamisen ajan ilman vettä eikä veden puuttuminen ole tutkimuksissa vaikuttanut maitotuotokseen, lypsykertoihin eikä eläinten terveyteen.

    Laiduntamisen myönteiset vaikutukset eläinten sorkka- ja muuhunkin terveyteen on todettu sadoissa tutkimuksissa, mikä luonnollisesti kannustaa pohtimaan laiduntamisen mahdollisuutta. Spörndly muistuttaa myös siitä, että laiduntaminen varmistaa maidontuotannon tulevaisuutta, sillä laitumella olevat lehmät kertovat kuluttajille eläinten hyvästä kohtelusta.

    Eva Spönrdly puhui Valion Pihattoseminaarissa Tampereella helmikuussa.

    Eva Spörndlyn vinkit laidunnukseen

    • Panosta touko-kesäkuuhun.
    • Päästä lehmät laitumelle vasta, kun ruoho on 12–14-senttistä.
    • Älä syötä liian lyhyeksi, jottei kasvu kärsi.
    • Suosi nopeaa kiertoa, tuplaa lohkon syöttöaika loppukesällä.
    • Jos laidunta jää lehmiltä syömättä, päästä lohkolle muita eläimiä.
    • Käytä tallausta kestävää siemenseosta, urheilukentilläkin käytetään sporttinurmea.
    • Jos tulee tallausvaurio, anna ruohon palautua rauhassa.
    • Kokeile osa-aikalaidunnusta.
    • Muuta suunnitelmia joustavasti kasvuolojen mukaan.
    • Laidunkauden aikana tarvitaan AINA lisäruokintaa.