Rotat, linnut, rehu- ja eläinliikenne sekä yrittäjä itse – nämä nousivat esille, kun tiloilta kysyttiin tautisuojauksen heikkoja kohtia

Rotta on yksi viheliäisimpiä vastuksia, kun eläintaudit pyritään pitämään poissa kotieläintilalta. Kuva: Kari Salonen

Miten eläintauti voi päästä ujuttautumaan kotieläintilalle? Mitkä ovat riskit ja heikot kohdat?

Ainakin haittaeläimet, rehu- ja eläinliikenne – ja yrittäjä itse. Toisaalta yrittäjä voi olla myös suurin vahvuus eläintautien ennaltaehkäisyssä.

Sika- ja siipikarjatuottajat tietävät tarkkaan, miten valtavia menetyksiä tilalle ujuttautunut eläintauti voi aiheuttaa. Pahimmillaan esimerkiksi salmonellan saneerauskulut nousevat niin suuriksi, että tuotanto loppuu.

Monella tilalla tautisuojaus on silti puutteellinen. Miksi?

Sitä kyseltiin etukäteen tuottajilta, jotka olivat ilmoittautuneet keskiviikkona pidettyyn Suojaa SiKana -hankkeen avauswebinaariin.

Monessa vastauksessa todettiin, että tuhoeläimet, varsinkin jyrsijät, ovat lähes ylipääsemätön ongelma. Niiden tiedetään kantavan tauteja, mutta niiden torjunta on vaikeaa.

Tilannetta kuvaa yhden vastaajan kommentti: "Ylivoimainen vastustaja: hiiri kestokuivikkeella."

Riskejä liittyy myös tilalla käyviin ihmisiin ja ajoneuvoihin.

Tuotantorakennuksen ympärillä kulkeva liikenne pitäisi ohjata niin, että esimerkiksi rehujen ja teuraseläinten kuljetusreitit eivät risteä keskenään. Vastaajien mukaan autoilijat eivät aina piittaa ohjeista. Toisaalta kuskit vaihtuvat, eikä tieto välttämättä tavoita jokaista.

Vanhoissa tiloissa kunnollisten tautisuojausten järjestäminen on usein hankalampaa kuin uusissa. Toimenpiteet saattavat myös tuntua kalliilta, vaikka ne ovat halpoja siihen verrattuna, että tauti iskee.

Myös yrittäjä itse voi olla riski, joku vastaajista totesi. Hänen asenteessaan voi olla korjaamisen varaa. "Ei meille mitään tautia voi tulla" -ajatus on vaarallinen.

Uhkana ovat myös rutiinit ja kiire, joista molemmat johtavat helposti huolimattomuuteen.

Moni myönsi myös tarvitsevansa lisää tietoa ja sitä, että tilan tautisuojausta tarkastellaan jonkun ulkopuolisen silmin.

Tietoa ja ulkopuolista asiantuntemusta on nyt tarjolla Suojaa SiKana -hankkeen kautta. Hanke on suunnattu sika- ja siipikarjatuottajille Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan ely-keskusten alueella.

Hanketta hallinnoi Suomen Sikayrittäjät. Mukana ovat Suomen Siipikarjaliitto ja Eläinten terveys ETT.

Hanke järjestää ilmaisia ja kaikille avoimia koulutuksia. Lisäksi siihen kuuluu pienryhmätoimintaa sekä tilakäyntejä.

Hankkeen projektipäällikkö on eläinlääkäri Kati Näsärö, joka vastaa koulutusten järjestämisestä ja tilakäyntien toteuttamisesta.