”Kellastunut ohrakasvusto on menetetty”
Kellastunut kasvusto kielii juuriston hapenpuutteesta. Kesäkuussa on satanut runsaasti erityisesti Itä-Suomessa, mutta märkyydestä kärsitään joka puolella maata. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoOhran juuret kärsivät viljoista herkimmin märkyyden aiheuttamasta hapenpuutteesta, mistä kasvuston kellastuminen kertoo.
”Kellastunut ohra ei enää palaudu, vaan kasvusto on menetetty”, sanoo professori Pirjo Peltonen-Sainio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Jos kasvusto on kokonaan keltainen tai kellastumista on siellä täällä laajoilla alueilla, rikkakasvien ja tautien torjuntaa kannattaa harkita tarkkaan, Peltonen-Sainio painottaa.
Viljelijöiden kannattaisi odottaa, kunnes on nähtävissä, millainen sato loppujen lopuksi on odotettavissa. Lisäksi peltojen olisi syytä antaa kuivahtaa, jotta ne kantavat koneita.
Tutkija Heikki Jalli kehottaa viljelijöitä odottamaan rikkakasviruiskutusten kanssa mahdollisuuksien mukaan 1–2 viikkoa, jotta nähdään, miten tilanne kehittyy.
”Kun juuret ovat tukehtumassa, ei lehdillekään kannata antaa mitään.”
Toisaalta märkyys hidastaa myös rikkakasvien kasvua, vaikka ei sitä kokonaan tukahdutakaan.
Mikäli mahdollista, kasvitautitorjuntaa kannattaa lykätä lippulehtivaiheeseen.
”Jos kasvustosta näkee, että se on jo menetetty tai jäänyt harvaksi, ei sinne sitten kannata mennä”, sanoo erikoistutkija Marja Jalli.
”Märkyys aiheuttaa viljelykasville stressiä, jota torjunta entisestään lisää.”
Erityisesti verkkolaikku vaivaa ohraa. ”Se sai erinomaisen lähdön viileydestä johtuneen viljan hitaan alkukehityksen aikana.”
Heikki Jallin mukaan näyttäisi siltä, että aikaisemmin kylvetyt viljat ovat kestäneet sateet myöhäisiä kylvöksiä paremmin.
”Juuristo on ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Lisäksi niissä on kosteutta haihduttamassa lehtiä.”
Sen sijaan kaksi- tai kolmilehtivaiheessa oleva vilja on erittäin herkkä märkyydelle kehittymättömän juuriston takia.
Ohra on viljoista herkin märkyydelle. Kaura ja vehnä tulevat perässä, Jalli luettelee.
Havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että runsaista sateista kärsineiden peltojen muokkausmenetelmällä ei ole vaikutusta viljoihin.
”Ensin menivät suorakylvetyt, sitten muut.”
Ainakaan toistaiseksi sateet eivät ole vioittaneet kauraa ja vehnää yhtä pahasti kuin ohraa.
Ne pärjäävät kosteuden kanssa paremmin, kunhan ei tule rankkoja sadejaksoja tai voimakkaita paikallisia kuuroja.
”Vahingot alkavat olla todella mittavat, jos kaura ja vehnä alkavat tulla ohran mukaan”, Peltonen-Sainio sanoo.
Hän kertoo nähneensä myös härkäpapukasvustoja, joissa on merkkejä märkyydestä.
Viljelykasvien tilanne kohenee, mitä pitemmälle kasvukausi etenee. Juuristo kasvaa ja laajenee eikä siten ole niin märkyydelle altis.
”Alkukesän sateet ovat ongelmallisimmat.”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
