43 lypsävän parsinavetta on "sopivankokoinen työpaikka kahdelle"
MTK-Pohjois-Suomen alue on vahvaa lypsykarja-aluetta.
Maidontuottaja Ismo Kervinen asennutti 20 vuotta vanhaan navettaan kennoikkunat pari vuotta sitten. Se paransi ilmanvaihtoa. Kuva: Pekka FaliIsmo Kervinen ja Riitta Lunki- Kervinen Siikalatvan Rantsilasta ovat tyypillinen tuottajapariskunta Pohjois-Suomesta. Ikää viitisenkymmentä, parsinavetassa lypsäviä 43.
”Tämä on sopivankokoinen kahden ihmisen työpaikka”, Ismo toteaa lantaharja kädessään. Pariskunta aloitti isäntäparina vuonna 1990.
”Silloin täällä tehtiin paljon sukupolvenvaihdoksia, joten samanikäisiä tuottajia on paljon.”
Maitotila on Riitan kotitila. Ismo on kotoisin Etelä-Savon Kangasniemeltä. Nykyisen navetan he rakensivat vuonna 1997. Silloin eläinmäärä kolminkertaistui.
Pohjois-Suomi on vahvaa maidontuotantoaluetta. Vaikka tilamäärä on rajusti vähentynyt, tuotetun maidon määrä on pysynyt suurin piirtein samana.
Kervisen mukaan Rantsilassa on 90-luvun alussa ollut toistasataa maitotilaa. Nyt niitä on vähän yli 20.
”Maataloudessa on kuitenkin ihan positiivinen vire. Urakointia on paljon. Esimerkiksi syksyn Rehu-Ryskyssä oli valtavasti ihmisiä.”
Maidontuottajaa miellyttää, että Siikalatvan kunta pyrkii julkisissa palveluissa käyttämään mahdollisimman paljon lähiruokaa.
Kervinen kehuu kuntaa myös myönteisestä suhtautumisesta maatalousrakentamiseen. Lomitus- ja eläinlääkäripalvelut toimivat suhteellisen hyvin.
Tietoliikenneyhteyksissäkään ei ole valittamista Siikaverkon ansiosta.
”Täällä on valokuitu ja hyvät 4G-yhteydet, joten täältä käsin ei ole mikään este tehdä etätöitä”, hän vinkkaa.
Kervinen kertoo, että tuottajayhdistystoiminta on hieman hiipunut, mutta jonkin verran yhteisiä tapahtumia järjestetään.
”Kevätvirkistyspäivät, pikkujoulut ja lentopallovuoro”, hän luettelee. Kunnan kuntosalia saa käyttää yhdistyksen laskuun.
Hyvinvointia pidetään yllä myös käymällä kulttuuririennoissa ja saunailloissa tuttavaperheiden kanssa.
”Mielellään tehdään jotain sellaista, mikä ei liity maatalouteen.”
Laajan tuottajaliiton sisällä on hyvin erilaisia alueita.
Pohjois-Pohjanmaa etenkin Oulun eteläpuolella on lapsirikasta aluetta, mutta Kainuussa ja Koillismaalla väki vähenee.
Maidontuotannon lisäksi Pohjois-Suomen alueella on runsaasti lihakarja- ja viljatiloja. Tyrnävän ja Limingan seutu on tärkeää siemenperunan tuotantoaluetta.
Pro Agrian mukaan Pohjois- Pohjanmaa on pinta-alaltaan Suomen suurin luomutuotantoalue. Luomuviljelty peltoala oli viime vuonna 33 066 hehtaaria, 14 prosenttia maakunnan koko peltoalasta.
Ismolla ja Riitalla lypsylehmistä luopuminen ei ole ollut mielessä.
”Aina pitää toki muitakin vaihtoehtoja miettiä”, Ismo toteaa.
Pariskunnalla laskennallinen eläkeikä tulee vastaan 65-vuotiaana.
”Harva jaksaa niin pitkään”, hän tuumii.
”Jatkuuko lypsykarjan pito vai ruvetaanko kasvattamaan emolehmiä tai villasikoja? Seuraava sukupolvi päättäköön.”
Pariskunnalla on neljä lasta, joista toiseksi vanhin, Ossi Kervinen, on aloittanut agrologiopinnot Oulussa ja tehnyt jo lomittajan töitä.
”Kyllä se on mielessä ollut, että jatkaisin tässä”, Ossi sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
