Maatalouden ilmastotyöstä päätös YK:n ilmastokokouksessa ‒ ”Neuvottelutulosta voidaan pitää tasapainoisena ja uraauurtavana”
Päätös määrittelee joukon toimia, joilla maatalouden kestävyyttä voi edistää, maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistaa ja päästöjä hillitä.
Maatalous on erittäin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten sään ääri-ilmiöille. Kuva: Johannes TervoMaatalouden ilmastotyössä saavutettiin merkittävä päätös YK:n ilmastokokouksessa Egyptin Sharm el-Sheihkissä, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa. Päätös sisältää yhteenvedon viimeisen viiden vuoden aikana tehdyn työn tuloksista.
Siinä määritellään joukko toimia, joilla maatalouden kestävyyttä voi edistää, maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistaa ja päästöjä hillitä. Osapuolet myös sopivat käynnistävänsä nelivuotisen työn maatalouden ilmastotyön toimeenpanon ja ruokaturvan edistämiseksi.
”Maatalouden neuvottelutulosta voidaan pitää tasapainoisena ja uraauurtavana”, sanoo neuvotteluihin EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän koordinaattorina osallistunut johtava asiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Maatalouden ilmastotyön jalkauttamisen kannalta saavutettu tulos on tärkeä päätös. Maatalouden ilmastotyöstä on keskusteltu YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen yhteydessä vuodesta 2012 lähtien.”
Päätös tuo esiin, että maataloutta on tärkeä tarkastella osana ruokajärjestelmää.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö vastaa noin 22 prosenttia maialman ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tarkasteluun ottaa mukaan koko ruokajärjestelmän päästöt, osuus nousee yli kolmannekseen kokonaispäästöistä.
Maatalous on myös erittäin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Ruokajärjestelmän osuus julkisesta ilmastorahoituksesta on kuitenkin vain kolme prosenttia. Valtaosa maataloustuotannon julkisesta rahoituksesta kohdistuu ilmaston ja ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisiin toimiin. Ruokajärjestelmien rahoitustarpeita ei ole tunnistettu riittävällä tarkkuustasolla kansallisissa päästövähennystavoitteissa, maa- ja metsätalousministeriö toteaa.
Anna Salmisen mukaan päätös on viesti siitä, että maatalouteen ja ruokaturvaan liittyvää yhteistyötä on tärkeää lisätä ilmastotoimien vahvistamiseksi. Se myös kertoo, millaisiin toimiin rahoitusta pitäisi kohdentaa.
”Käytännössä tuloksella voi olla merkitystä esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahoituksen kanavoimiseksi maatalouden ja laajemmin koko ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseen. Lisäksi tulos kiinnittää huomiota maatalouden ja ruokajärjestelmän merkitykseen osana kansallisia ilmastotavoitteita”, Salminen arvioi.
Suomen päänevottelija, ympäristöministeriön Marjo Nummelin kiittelee maa- ja metsätalousministeriön työtä.
”Ympäristöministeriö todella arvostaa maa- ja metsätalousministeriön merkittävää panosta maatalouden ilmastotyöhön COP27-kokouksessa. Salminen on ollut EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän vetäjänä keskeisessä roolissa vaikuttamassa maataloudessa nyt saavutettuun neuvottelutulokseen”, Nummelin sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
