Maatalous on Argentiinan hallitukselle lypsylehmä
Ratsastavat karjapaimenet, gauchot liikuttelevat argentiinalaiskarjoja minne kulloinkin tarvitaan. Leena Pakarinen Kuva: Viestilehtien arkistoARGENTIINA (MT)
”Sanotaan, että viljelijät valittavat olojaan kaikkialla. Mutta täällä on todella syytä itkuun”, Argentiinassa maatilan omistava, juuriltaan suomalainen Pulmu Heinonen sanoo.
Samaa viestiä kuuluu monesta suusta. Maatalousväki on erittäin tyytymätöntä presidentti Cristina Fernández de Kirchnerin vetämään hallitukseen.
Moni sanoo, että maatalous on hallitukselle pelkkä lypsylehmä.
Kansan suosiota kalastetaan pitämällä ruuan kuluttajahinnat keinotekoisen alhaisina. Tuottajahinnoille on määrätty katto ja tuotteista peritään kovat vientiverot. Maataloustukia ei makseta.
Tämän politiikan seurauksena esimerkiksi lihan vienti on romahtanut. Vielä muutama vuosi sitten Argentiina oli naudanlihan maailmanmarkkinoilla mahtimaa, nyt pääosa lihasta syödään kotimaassa.
”Vuoden 2006 jälkeen nautojen määrä on vähentynyt kymmenellä miljoonalla silloisesta noin 60 miljoonasta. Osasyynä ovat säät, mutta hallitus on pääsyyllinen”, Rosarion kauppakamarin tutkija Rogelio Tomás Pontón sanoo.
Entre Ríosin maakunnassa naudanlihaa tuottava Leonardo Airaldi puistelee päätään, kun hallituksen toiminta tulee puheeksi.
”Naudanlihan tuottajahinta laski neljä vuotta sitten puoleen ja on sen jälkeen polkenut paikallaan”, hän kertoo. ”Tuotantokustannukset ovat kolmen viime vuoden aikana tuplaantuneet.”
Hintakattojen ja vientiverojen lisäksi kannattavuutta nakertaa pellosta maksettava kiinteistövero, joka Airaldin perheen tilalla on 500 pesoa eli virallisen kurssin mukaan noin 70 euroa hehtaarilta.
Airaldi toteaa, ettei tilanne kerta kaikkiaan voi jatkua nykyisellään, tai maataloustuotanto romahtaa.
Mitä enemmän valtio säätelee hintoja ja vientiä, sitä tehokkaammin argentiinalaiset tuottajat hakevat vaihtoehtoja, Agritrend-yhtiön markkina-asiantuntija Gustavo López kertoo.
Esimerkiksi vehnä kärsii vientiverosta niin paljon, että moni on siirtynyt kevyemmin verotettuun ohraan.
Soijalle on säädetty peräti 35 prosentin vientivero. Siitä huolimatta Argentiinassa 20 viime vuotta vallinnut soijavallankumous jatkuu.
Vuodesta 1990 soija-ala on kasvanut viidestä miljoonasta hehtaarista 20 miljoonaan. Argentiinan osuus on 43 prosenttia maailman soijarouheen ja -öljyn viennistä. Tärkein ostaja on Kiina.
Käytännössä kaikki Argentiinan soija on muuntogeenistä. Eurooppalaisten kielteistä gm-kantaa ei ymmärretä eikä hyväksytä.
”Ei ole olemassa tutkimustuloksia, jotka todistaisivat gm-soijan vaikuttavan millään lailla haitallisesti ihmisten terveyteen tai ympäristön tilaan”, Pontón sanoo.
Argentiinan entinen EU-lähettiläs Gustavo Idígoras pitää Euroopan gm-keskustelua ajastaan jälkeen jääneenä.
”Jos Eurooppa ei muuta asennettaan, se ei säilytä kilpailukykyään kasvintuotannossa.”
SATU LEHTONEN
MT kertoo Argentiinan
maitotaloudesta lokakuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
