Naapureiden nuoleminen kielletty – Syväjärven kasvattamon nuorimmaiset pysyvät terveinä, kun ollaan vaan omassa porukassa

Noora Talvitie ja Saku Syväjärvi kasvattavat neljältä maitotilalta tulevat sonnivasikat. Jokainen vasikkaryhmä on erillään muista ryhmistä omassa karsinassaan. Kuva: Carolina Husu

Innokas vasikka kurkottelee kaulaansa päästäkseen haistelemaan naapurikarsinan asukasta. Turhaan, sillä täällä ei naapureiden kanssa seurustella. Olemme Kauhavalla Syväjärven tilalla, joka on yksi Snellmanin putkituskokonaisuuksiin kuuluvista nautakasvattamoista.

Kasvattamossa vasikat saavat juottamossa tuttuilla terveyssyistä vain oman karsinansa porukan kanssa. Kun ollaan vain omien kesken, mahdolliset taudit eivät pääse leviämään.

Juottamo on rakennettu niin, että sen etuseinä on auki ruokintapöydän kohdalta. Karsinoita on viisi ja niitä erottaa seinä, joka ulottuu ruokintapöydälle saakka. Näin vasikat eivät pääsee haistelemaan toisten karsinoiden asukkaita.

Jokaisen karsinan edessä on kaksi etukuormaajalla siirrettävää betonielementtiä sekä helposti purettava aita. Elementit siirretään ja aita puretaan, kun karsina puhdistetaan ja sinne tuodaan uusi ryhmä välitysvasikoita.

Kussakin karsinassa on noin 13 vasikkaa, jotka tulevat aina samoilta neljältä maitotilalta.

”Vasikkaa kohden on noin 3 neliömetriä. Neliöitä on runsaasti, jotta on pelivaraa eläinten hyvinvointitukea ajatellen”, Saku Syväjärvi selittää.

Kuivikkeena käytetään turvetta

Jokaiseen vasikkakarsinaan menee oma ovi. Ennen karsinaanmenoa puetaan päälle haalarit ja saappaat, joilla ei kuljeta muualla. Käsiin laitetaan kertakäyttöhansikkaat.  Kuva: Carolina Husu

Karsioiden takaseinän takana on lämmin käytävä, josta on ovi kuhunkin karsinaan.

Oven edessä on naulakossa haalarit ja muovikaukalossa saappaat kutakin karsinaa varten. Lisäksi käteen laitetaan kertakäyttöiset suojahansikkaat. Näin varmistetaan, etteivät taudit pääse kulkemaan vasikkaryhmien välillä.

Juottamossa vasikat viettävät parisen kuukautta ennen kuin ne siirretään teiniosastolle. Siellä ryhmät sekoittuvat.

Tauteja ehkäistään myös niin sanotulla erikoispurulla.

Kuljetusauto ei kaarra juottamon lähelle vaan tuo välitysvasikat kauemmaksi irtoaidoista rakennettuun aitaukseen. Siitä vasikat siirretään tilan omalla kuljetuskärryllä juottamoon.

Syväjärven tilalla on noin 500 eläinpaikkaa.  Kuva: Carolina Husu

Kaikkiaan Syväjärven tilalla on noin 500 eläinpaikkaa. Täällä kasvatetaan putkituskokonaisuuden maitotilojen sonnivasikat.

Maitotilojen putkitukseen lähettämät lehmävasikat menevät toiselle kasvattamolle.

Syväjärvi ja hänen kanssaan tilaa pitävä Noora Talvitie ovat kaikin puolin tyytyväisiä siihen, että ovat mukana putkituksessa

Erä uusia sonnivasikoita tulee joka toinen tiistai. Säännöllisyys auttaa töiden suunnittelussa eikä kasvattamo kärsi vasikkaruuhkista tai -pulasta, Syväjärvi kertoo.

”Vasikat ovat olleet terveitä eikä niitä juuri ole tarvinnut lääkitä”, Talvitie kertoo.

”Mukana on tosi hyviä maitotiloja ja niiltä tulee hyviä eläimiä”, Syväjärvi jatkaa. ”Maitotiloilla on kasvot.”

Yhtä näistä maitotiloista pitävät Juha ja Suvi Luhtanen.

Kurikan Jalasjärvellä sijaitsevan tilan kanssa samaan putkituskokonaisuuteen kuuluvat muut maitotilat sijaitsevat noin 10 kilometrin säteellä toisistaan, ja matka Syväjärven kasvattamoon kestää noin tunnin.

Suvi ja Juha Luhtanen ovat erittäin tyytyväisiä vasikoiden putkitukseen. Tietyt hakupäivät tuovat säännöllisyyttä tilan toimintaan ja he tietävät, millaisiin oloihin tilalla syntyneet vasikat päätyvät. Kuva: Carolina Husu

Luhtasten kahden robotin tilalta maito menee Hirvijärven osuusmeijeriin ja sonnivasikat sekä liharoduilla siemennettyjen lehmien lehmävasikat kasvattamoihin.

Viime vuonna vasikoita meni 76. Tämän vuoden lokakuun alkupuolella lukumäärä oli jo 47.

Luhtasen tilan vasikkalassa on viileä ja raikas ilma. Nostoikkunoissa ei ole laseja vaan ne on verkotettu huolellisesti.

Vasikkalan ilmatila on ”suljettu”, sillä vasikoiden luokse tullaan joko ovesta käytävän puolelta tai toisesta ovesta suoraan ulkoa.

Pikkuvasikoiden terveydelle oma tila on erittäin tärkeä, jotta hengitysilmassa liikkuu mahdollisimman vähän taudinaiheuttajia.

Juuri syntyneet vasikat saavat ternimaitoa ja vettä sekä mysliä ja kuivaa heinää herättelemään pötsin toimintaa, Juha Luhtanen kertoo.

14–20 vuorokauden iässä matka jatkuu kasvattamoihin mutta niin, ettei eläinkuljetusauton kuljettaja itse tule vasikkalaan.

Vasikkaboksilla siirretään kasvattamoon lähtevät vasikat lastauspaikalle, josta ne siirretään kuljetusautoon. Boksin kyljessä on postilaatikko vasikkakorteille. Kuva: Carolina Husu

Luhtaset siirtävät itse vasikat hakupäivänä Snellmanin kautta hankittuun vasikkaboksiin. Se on etukuormaajan piikeillä siirrettävä karsina, jonka sivussa on postilaatikko vasikkakorteille.

Boksissa vasikat viedään lastauspaikalle, josta ne siirretään kuljetusautoon.

Kuten Syväjärvi ja Talvitie myös Luhtaset ovat erittäin tyytyväisiä vasikoiden putkitukseen.

Tietyt hakupäivät tuovat säännöllisyyttä tilan toimintaan ja he tietävät, millaisiin oloihin tilalla syntyneet vasikat päätyvät. Putkitus myös takaa sen, että vasikat varmasti lähtevät tilalta ajallaan jatkokasvatukseen.