Sade kiusaa pahoin sadonkorjuuta – osalla pelloista on riski, että sato jää korjaamatta märkyyden ja rikkakasvien takia

Mika Manni tutki poikansa Masan kanssa rankkasateiden tuhoamaa ohrakasvustoa tiistaina Seinäjoen Peräseinäjoella. Kuva: Johannes Tervo

Arviolta 30 prosenttia puitavasta alasta on korjattu, kertoo ProAgria. Pisimmällä puinnit ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella.

Ajankohtaan nähden puinnit ovat viikosta kahteen tavanomaisesta myöhässä.

Sateet kuitenkin viivästyttävät puintien edistymistä ja osalla pelloista on riskinä, että sato jää korjaamatta, osittain myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia.

Elokuun lopulla on monin paikoin satanut rankasti. Ongelmaksi alkaa muodostua peltojen kantavuuden heikkeneminen.

Syysviljoista ruis on korjattu lähes kokonaan. Samoin syysvehnästä on puitu suurin osa koko maassa. Kevätviljoista puinnit ovat pisimmällä kauralla ja ohralla.

Herneen ja härkäpavun puinnit ovat vasta alussa. Kumina on saatu korjattua sateiden välissä lähes kokonaan.

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko Suomessa, ProAgria kertoo. Rukiilla sato on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista jopa ennätyssatoja.

Syysvehnällä satotaso on vaihdellut paljon tilojen välillä.

Kevätviljoista ohra ja vehnä tulevat olemaan pettymyksiä monilla alueilla. Sato on arvioitu näiden viljojen osalta keskimääräistä heikommaksi. Hyvään satoon päästään Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Oulun alueella, ProAgria arvioi.

Kaurasta on vielä odotettavissa keskimääräinen sato, paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Savossa arvioidaan kaurasadon olevan välttävä.

Öljykasveista on odotettavissa huono sato käytännössä koko maassa. Kevätöljykasveja ei ole vielä puitu.

Sateiden jatkuessa on suurena riskinä sadon laadun heikkeneminen ja myös sadon jääminen pellolle.

Nurmi meni osassa Suomea vanhaksi, minkä vuoksi nurmirehun laatu ei ollut kakkossadossa hyvä ja se aiheuttaa ongelmia eläinten ruokinnassa.

Niillä tiloilla, jotka korjaavat kolmannen nurmisadon, on tilanne varsin hyvä. Nurmet ovat saaneet kosteutta ja lämpöä, ja ne ovat hyvässä kasvussa koko maassa.

Kolmannen sadon korjuu ajoittuu syyskuun puoliväliin. Kokonaisuutena rehusato on ollut keskimääräinen lähes koko Suomessa molemmat sadot huomioiden, ProAgriasta sanotaan.