Uudessa pihatossa viihtyvät lehmät ja hoitajat
FÖGLÖ (MT)
Katarina ja Roger Fellmanin upouudessa pihatossa on rauhallinen tunnelma.
Iso osa eläimistä loikoilee tilavissa ja joustavapohjaisissa makuuparsissa. Robotille jonotellaan leppoisasti. Vieraat saavat heti ympärilleen sinnikkään ihailijalauman, ja kuvaajan kamera on vähällä tarttua ahneimman lehmän koukkaavaan kieleen.
Kun Södergårdin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1988, lehmiä oli 13. Maidontuotantoa on sen jälkeen laajennettu kahteen otteeseen.
Uusi pihatto otettiin käyttöön helmikuun alussa.
Miljoonan euron investointi tuntui kovalta, mutta emännälle se oli ainoa keino jatkaa työssä. Vanhassa navetassa astma yltyi pahaksi.
Uusi navetta on avara ja ilmava, eikä astma täällä ole oireillut ollenkaan, Katarina kertoo.
”Toivottavasti saamme tämän maksettua ennen kuin jäämme eläkkeelle”, hän sanoo. Katarina on nyt 47 ja Roger 54.
Investointipäätökseen vaikutti se, että tilalle on todennäköisesti jatkaja tiedossa. Lapsista keskimmäinen, 23-vuotias Albert, ei asiaa kommentoi, mutta esittelee robotin toimintoja siihen malliin, ettei kiinnostus jää epäselväksi.
Pihatossa on 72 lehmäpaikkaa. Tällä hetkellä lypsäviä on 42, sekä ayrshirejä että holsteineja.
Hiehoja on oman navetan lisäksi kasvatettu lähistöltä vuokratuissa tiloissa, jotta tuotanto saataisiin mahdollisimman nopeasti täyteen vauhtiin.
Karja sopeutui robottiin nopeasti. Vain neljää lehmää on pitänyt hiukan autella, muut omaksuivat uuden lypsytavan saman tien.
Keskituotos on nyt 10 000 litraa.
Maidon tuottajahinta on Ahvenanmaalla samaa luokkaa kuin mantereella. Perushinta on 41,5–42 senttiä litralta. Jälkitiliä Ålandsmejeriet ei tänä vuonna maksa.
Maidon litratuki on neljä senttiä.
Fellmaneilla on 18 hehtaaria omaa peltoa. Vuokramaineen alaa on 45 hehtaaria.
Kovin suuria viljelyaukeita Ahvenanmaalla ei ole. Roger Fellman toteaa, että kahden hehtaarin lohko on täällä jo suuri.
Hänen omat peltonsa sijaitsevat 16 kilometrin säteellä. ”Se tietää lisätyötä ja -ajoa ja nostaa kustannuksia.”
Ahvenanmaan ilmastoa pidetään edullisena, mutta Fellmanit saavat yleensä vain kaksi säilörehusatoa. ”Kevät tulee täällä pari viikkoa myöhemmin kuin Turussa, koska meri jäähdyttää ilmaa”, isäntä kertoo.
Syksyt ovat pitempiä ja lämpimämpiä kuin mantereella.
Ammattitietoa Fellmanit hakevat sekä meijerin koulutuksista, jotka ovat tuottajille pakollisia, että Ahvenanmaan omasta neuvontajärjestöstä.
Tieto kulkee paremmin lännestä kuin idästä, sillä isäntäväki ei puhu suomea. ”Hiljattain oltiin koulutuksessa Uppsalassa”, emäntä kertoo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
