Nurmisiemenen viljely kannattaa Ruotsissa Suomea paremmin
Norrköping, Ruotsi (MT)
Nurmikasvien siementuotanto on Ruotsissa ollut viime vuodet varsin kannattavaa, selvästi kannattavampaa kuin Suomessa.
”Viime vuonna kunnostetusta timoteisadosta maksettiin viljelijälle 18–19 kruunua kilolta. Sen päälle tulevat mahdolliset laatulisät, joiden kanssa tuottajahinta nousee pariinkymmeneen kruunuun”, kertoo Norrköpingissä muun muassa timoteitä ja ruokonataa viljelevä Tomas Fahlgren.
19 kruunua on heinäkuun lopun kurssilla noin 2,30 euroa.
Suomessa pakkaamoiden timoteistä maksama hinta on lähes kolmanneksen pienempi kuin ruotsalaisten.
Fahlgren esitteli kaksi viikkoa sitten suomalaiselle viljelijäryhmälle sekä Norrköpingissä sijaitseva omaa tilaansa että kotitilaansa, jota viljelee hänen veljensä.
Satafood ry:n nurmisiemenen viljelyä edistävän hankkeen järjestämällä vierailulla oli mukana myös MTK:n viljavaliokunnan kylvösiemenjaostossa nurmisiementuottajia edustava Matti Kantola Sysmästä.
Hän pitää suomalaisen ja ruotsalaisen tuottajan saaman hinnan eroa huolestuttavana.
”Suomessa hinta on tällä hetkellä liian alhainen. Nurmisiemenen viljely on menettänyt kilpailukykyään suhteessa viljaan. Ellei hintaa saada nostettua, kotimainen nurmisiementuotanto uhkaa supistua.”
Merkillepantavaa on Kantolan mukaan sekin, ettei edes Suomea korkeampi hinta ole kasvattanut nurmisiementen viljelyhalukkuutta Ruotsissa.
Siinä missä alaa olisi varaa kasvattaa Suomessakin, länsinaapurissakaan nurmisiemenala ei ole tällä hetkellä edes lähellä tavoiteltua tasoa.
Viljelijöiden kiinnostusta pyrittiin kasvattamaan vuosina 2008–2010 toteutetulla Vallfrö 10 000 -hankkeella. Sen tulokset jäivät kauas toivotusta.
”Tavoitteena oli kaksinkertaistaa nurmisiementen tuotantoala vuoden 2007 tasosta, 12 000 hehtaarista. Viime vuonna ala oli kuitenkin vain tuhat hehtaaria suurempi” kertoo agronomi Gunilla Lindahl-Larsson hanketta koordinoineesta Sveriges Frö och Oljeväxtodlare -järjestöstä (SFO).
SFO on sekä Ruotsin siementuottajia että öljykasvituottajia edustava järjestö.
Paitsi sadosta maksettava hinta myös satotaso on Ruotsissa Suomea korkeampi. Se lisää osaltaan ruotsalaistuottajien etumatkaa suomalaisiin verrattuna.
Sekä Fahlgrenin että hänen veljiensä tiloilla timotein keskisato on ollut viime vuosina 650 kilon paikkeilla. Koko maassa keskisato on vaihdellut SFO:n keräämien tilastojen mukaan 400:n 600:n kilon välillä vuosina 2007–2012.
Suomessa timotein sadot vaihtelivat vuosina 2007–2011 360:sta 450 kiloon hehtaarilta, kertoo erikoistutkija Oiva Niemeläinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Sekä Fahlgrenin itsensä että hänen veljensä tilat sijaitsevat Norrköpingin kaupungista itään, Vikbolandetin niemellä. Maantieteellisesti alue on noin 200 kilometriä Suomen etelärannikkoa etelämpänä.
Pellot ovat vanhaa merenpohjaa.
”Niiden jäykkä savi soveltuu nurmiviljelyyn hyvin, tosin väärin viljeltynä maa tiivistyy helposti”, Fahlgren kertoo.
Hänen tilallaan 90 hehtaarin alasta lähes puolet on timoteillä.
Veljen tilalla timoteitä on lähes yhtä paljon, joskin osuus 370 hehtaarin peltoalasta jää luonnollisesti vain kymmenen prosentin tuntumaan.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
