Pääsisikö kotimaisella kasvivärillä maailman catwalkeille? Ikivanhasta värikasvista jalostuu pellon luksustuotetta

Ian Howard (oik.) saapui Englannista kertomaan Pasi Ainasojalle Nivalaan kokemuksiaan morsingosta. Howardon eläköitynyt morsingonviljelijä, ja haluaa jakaa vuosien varrella oppimansa tiedon kasvin viljelystä ja värinerotuksesta. Kuva: Pekka Fali

Morsinko on kaksivuotinen. Ensimmäisenä vuonna se kasvattaa lehdet, joista sininen väri erotetaan. Kuva: Pekka Fali

Väriliike-hankkeessa on viljelty morsinkoa, värjätty kankaita ja selvitelty niiden liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkijoilla on haaveena löytää Suomen sininen sävy. Kuva: Pekka Fali

Sinistä väriainetta, indigoa, voidaan eristää morsinko-kasvin lehdistä. Tietoa morsingon viljelystä Suomessa ja värinerotusprosessista on kertynyt parin viime vuosikymmenen aikana runsaasti, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo.

Vaikka tietoa on kertynyt, viljelijät eivät ole juuri innostuneet kasvista. Keskitalon mukaan markkinarakoa on olemassa. "Maatilamatkailussa, kotivärjäyksessä, lasten kanssa", Keskitalo luettelee.

"Maailmalla on muotihuoneita, jotka ovat jo suuntautuneet hyödyntämään kasvivärejä."

Koska väri erotellaan maatilalla, arvoa jää enemmän viljelijän käteen. "Viljelijä pääsee arvoketjuun paremmin kuin vaikka viljantuotannossa."

Parisenkymmentä vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan viisi prosenttia maailman indigosta voitaisiin tuottaa kasviperäisesti. "Tämähän ei missään nimessä korvaa synteettistä indigoa. Se on ehkä tulevaisuuden luksusta", Keskitalo sanoo.

Morsingosta on mahdollista saada monen eri sävyn sinisiä. ”Tietenkin meitä tutkijoita kiinnostaa, jos me löydettäisiin suomalainen sävy.”

Morsingosta saatavalle siniselle väriaineelle olisi markkinoita, uskoo Natural Indigo Finland Oy:n perustaja Pasi Ainasoja. Hän viljelee morsinkoa tällä hetkellä 3,5 hehtaarin alalla Nivalassa.

"Nyt jos katsoo maailmanlaajuisia markkinoita ja tiettyjä vahvoja brändejä, kestävä kehitys, luonnonmukaisuus ja ilmastonmuutos ovat isoja otsikoita. Myös kuluttajat alkavat vaatia entistä luonnonmukaisempaa. Minusta ajoitus saattaa olla nyt kohdallaan kasvivärintuotantoon."

Ainasoja on sivutoiminen viljelijä, ja erikoiskasvit ovat olleet aina hänen haaveena.

Viisi vuotta sitten Ainasoja soitti Luonnonvarakeskukseen, jolloin Keskitalo suositteli hänelle morsinkoa. Morsingon viljelyä ovat vaikeuttaneet säät: viime kesä oli märkä ja kylmä, kuluva kesä kuiva.

Keskitalon mukaan rikkakasvien torjunnassa, korjuussa ja värin erotusketjussa riittää myös haasteita.

Koska kasvin kuiva-aineesta vain prosentti on väriä, muullekin kasville pitäisi löytyä käyttöä. Siemenistä voidaan puristaa kosmetiikassa käytettävää öljyä.

"Myös juuret ovat kiinnostavia, sieltä voi löytyä lääkinnällisiä komponentteja", Keskitalo kertoo.

Luonnonvarakeskus koordinoi Väriliike-hanketta, jossa Ainasoja ja Jokilaakson koulutuskuntayhtymä ovat mukana. Hankkeen keskiössä on väriainekasvien tuotannosta, jatkojalostuksesta ja liiketoimintamahdollisuuksista tiedottaminen.

"Toivottavasti saamme toiminnalla lisää innostusta kasviperäiseen indigoon", hankkeen vetäjä Keskitalo pohtii.

Parikymmentä vuotta morsinkoa viljellyt ja väriainetta eristänyt Ian Howard on saapunut Ainasojan tilalle Englannista. 76-vuotias eläkeläinen haluaa jakaa vuosien varrella kertyneen kokemuksen kasvista Ainasojan kanssa.

Howardin mukaan monet käsityöläiset ja yksilöllistä ja ainutlaatuista vaatebrändiä hakevat ovat nykyään kiinnostuneita luonnollisista väreistä.

"Morsinko-väri on todella haluttua maailmalla. Ainasojalla tulee olemaan globaalit markkinat, kunhan hän saa tuotannon pyörimään", Howard uskoo. Hän itse työskenteli muun muassa kalliita vaatteita myyvien vaateyritysten kanssa.

Howardilla oli morsinkoa 20 hehtaarilla. Kesti kauan ennen kuin sen viljelystä tuli kannattavaa. "Englannissa morsingon sato-odotukset ovat 23 tonnia lehteä hehtaarilta. Kahdesta tonnista saa parhaimmillaan kilon sinistä väriä, ja 20 grammalla värjää puolitoista kiloa kangasta", Howard kertoo. Luken aikaisemmissa kokeissa Jokioisissa on päästy 15–20 tonniin lehteä.

Värinerotusta varten Ainasojalla on valmisteilla linjasto, ja yrityksen liiketoimintasuunnitelma on valmis. Hän on päässyt Maaseudun kasvupolku -kasvuohjelmaan ja tehnyt ahkerasti töitä verkostoituakseen.

Seuraavat askeleet ovat hänellä jo selvillä. "Nyt olemme hakemassa kaupallisia kumppaneita. Toivottaisiin, että joku suomalainen designyritys lähtisi hyödyntämään väriä tuotteissaan ja veisi maailmalle."