Naudanlihaketju tahtoo kirkastaa pihvin mainetta
Tampere (MT)
Naudanlihalla on paikkansa ja ala on valmis sitä puolustamaan. Mainetta halutaan parantaa tuomalla esiin tuotannon vahvuudet.
Tampereelle viime viikolla kokoontunut Nautaparlamentti 2015 otti kantaa muun muassa naudanlihatuotannon ympäristövaikutuksiin ja puolusti hanakasti tuotannon merkitystä ruuantuotannossa. Parlamentin hengestä päätellen lihanautaketjussa on tarmokasta halua kirkastaa naudanlihan mainetta.
Seminaarissa tuli esille, että kielteiset asenteet naudanlihatuotantoa kohtaan ovat lisääntyneet. Näihin asenteisiin halutaan muutos.
”Naudanlihatuotannolla on paikkansa nyt ja tulevaisuudessa”, vakuutti Pihvikarjakasvattajien liitto ry:n puheenjohtaja Antti Veräväinen.
Puolustuskannalle lähdetään keskittymällä naudanlihatuotannon vahvuuksiin ja niiden esille tuomiseen.
”Naudat muuttavat lannoitteeksi ja lihaksi ihmisruuaksi kelpaamatonta materiaalia. Ne myös hoitavat maisemointia ja pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi naudanlihatuotannossa ympäri- ja monivuotinen nurmi sitoo hiiltä ja kääntää siten ilmastonmuutosta”, tiivisti Baltic Sea Action Groupin Ilkka Herlin torstain esityksessään.
Veräväisen mukaan vahvuuksista puhuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ne eivät yleisessä keskustelussa pääsisi unohtumaan.
Liha-alan on hänen mukaansa seurattava alan tutkimus- ja kehitystyötä sekä myös pyrittävä soveltamaan viimeisintä tietoa käytännössä.
Tilatasolla on toimittava käytännön karjatöissä niin, että tuotanto nauttii lähiympäristön laajaa arvostusta ja luottamusta.
”Kuluttajan hyväksyntä tuotannolle ja tuotteelle on oltava vahva.”
Lannasta ja sen mahdollisuuksista kertoi Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta. Puheenvuorossa tuli esille, kuinka karjatiloilla lantaa kertyy joskus yli oman tarpeen. Haaranen totesi, että karjanlantaa olisi hyvä saada kasvinviljelytiloille ja siten tilojen välistä yhteistyötä tulisi tiivistää.
Tässä yhteydessä yleisöltä kysyttiin kuinka moni luovuttaa tai vastaanottaa lantaa. Yleisö otti kantaa asiaan lähettämällä vastauksensa tekstiviestillä aikaisemmista parlamenteista tuttuun sosiaaliseen seinään.
Vastanneista 22 prosenttia ilmoitti luovuttavansa lantaa ja 39 prosenttia ilmoitti vastaanottavansa sitä. Loput vastanneista ilmoittivat, että eivät tee kumpaakaan.
Haaranen oli tietoinen siitä, että aina esimerkiksi naapuriyhteistyö ei syystä tai toisesta onnistu. Lannan kuljettaminen on myös kallista.
Näihin ongelmiin Haaranen esitti ratkaisuksi lannan käsittelyä, jotta kuljettaminen olisi järkevää.
Tekniikoista alkaa olla kokemusta, mutta käytännön hyödyntäminen on vielä vähäistä. Haaranen tuntui olevan luottavainen siihen, että pilottihankkeiden kautta päästään kokeilemaan lannankäsittelytekniikoita ja niiden soveltamista käytäntöön.
Torstain seminaarin päätteeksi Kanadan nurmituotannosta ja tuotannon kehittämisestä puhui nurmiviljelykasveihin ja niiden fysiologiaan erikoistunut tohtori Gilles Bélanger.
Bélanger puhui esityksessään muun muassa sinimailasen hyödyntämisestä. Hänen mukaansa Kanadassa on saatu kasvin avulla sadonlisäystä nurmiseoksissa, mutta sen viljelyvarmuus on melko heikko.
Perjantaina seminaarissa keskusteltiin kotimaisen naudanlihan turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä ruokinnan vaikutuksesta naudanlihan laatuun ja terveellisyyteen.
Tytti Termonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
