Europarlamentin kompromissi hakee paljaan maan kieltoa, joka ei soveltuisi Suomen savimaille – "Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä"
Poliittisten ryhmien mielipiteitä jakaa uusi vihreä arkkitehtuuri ja sen sisältämä, jäsenmaille pakollinen ympäristöohjelma.
Uusi maataloustukijärjestelmä sisältää niin kutsutun pakollisen ympäristöehdollisuuden, jota tulee noudattaa tukien ehtona. Neuvotteluissa esillä ovat vaatimukset muun muassa talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle, turvemaiden sopivalle käytölle, suojakaistoille ja viljelykierrolle. Kuva: Jaana Kankaanpää, Kari Salonen, Johannes TervoEuroopan parlamentin kolme suurta EU-ryhmää (keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraattinen S&D ja liberaaliryhmä RE) ovat löytämässä kompromissin EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksesta kahden ja puolen vuoden väännön jälkeen. Yhdessä ryhmät edustavat enemmistöä europarlamentin mepeistä.
Euroopan parlamentti äänestää EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ensi viikolla. Poliittisia ryhmiä jakavat eniten maininnat tulevasta ympäristötukien järjestelmästä.
Koska jatkossa ympäristö- ja ilmastotoimiin halutaan käyttää merkittävä osa maataloustuista, parlamentti haluaa sitouttaa jäsenmaita entistä vahvemmin toimimaan ympäristön eteen.
Parlamentti ehdottaa, että suorista tuista 30 prosenttia varattaisiin ekojärjestelmälle. Se olisi viljelijöille vapaaehtoinen mutta jäsenmaille pakollinen. Lisäksi maaseudun kehittämistuista 35 prosenttia tulisi suunnata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Parlamentin vihreä ryhmä on toivonut, että ainakin puolet suorista tuista käytettäisiin ekojärjestelmiin.
Suurimmassa EU-puolueessa EPP:ssä kolmen ryhmän kompromissille löytyy tukea.
”Kaikille se ei ole helppoa. Osa näkee, että liikaakin tukea korvamerkintään nyt ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin”, parlamentin lähteet kertovat Maaseudun Tulevaisuudelle.
Kompromississa on mukana komission alkuperäinen ehdotus paljaan maan kielloksi.
Talviaikainen kasvipeitteisyysvaatimus on toistaiseksi ollut valinnainen toimenpide ympäristökorvausta haettaessa, mutta jos parlamentin kompromissi menisi läpi, pysyvästä kasvipeitteestä tulisi jatkossa tukijärjestelmän perusehto.
Suomessa peltojen kasvipeitteisyysvaatimusta ei ole kannatettu, koska se vaikeuttaisi syysmuokkauksia erityisesti savimailla.
”Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki kertoo.
Europarlamentin jäsenen Elsi Kataisen (kesk.) tulkinnan mukaan parlamentin vaatimus on huomattavasti suotuisampi kuin komission alkuperäinen esitys. Kieltoon saataisiin poikkeuksia jäsenmaiden tarpeiden mukaan.
"Kielto ei päde, kun kynnöt ovat päällä – tätä pitää tulkita väljästi. Kokonaisuus on valtava, monimutkainen ja ajoittain hankala, mutta monessa asiassa olemme saaneet Suomelle tärkeitä asioita parempaan suuntaan", Katainen kommentoi Twitterissä.
Toinen Suomen oloihin vaikea kirjaus liittyy investointeihin. Parlamentin kompromissi esittää, että maaseudun kehittämistuista kolmannes suunnattaisiin investointeihin.
MTK:n mukaan linjaus tarkoittaisi sitä, että Suomen tulisi kaksinkertaistaa investointien määrät.
”Tässä on ajateltu niitä maita, joilla on pieni kakkospilari. Tällaisessa vaatimuksessa pitäisi ottaa huomioon, mikä on kunkin maan ykkös- ja kakkospilarin suhde. Meillä kakkospilari on suurempi ja sitä käytetään ympäristötoimiin”, Leiponen-Syyrakki muistuttaa.
Hyvinä ehdotuksina parlamentin kannassa Leiponen-Syyrakki mainitsee eläinmerkintäsanktioista luopumisen ja luonnonhaittakorvauksen.
”Tällä mallilla yksittäiset korvamerkkiongelmat eivät vaikuttaisi peltopuolen tukiin. Toki tilojen pitää olla eläinten merkintäjärjestelmässä mukana, mutta yksittäisten puutteiden ei tulisi vaikuttaa.”
”Toinen hyvä muutos on se, että luonnonhaittakorvauksesta 40 prosenttia voitaisiin laskea ympäristötoimenpiteisiin mukaan.”
Kompromississa suorista tuista suunnattaisiin 60 prosenttia perustulotukeen, 30 prosenttia ympäristöohjelmiin ja kaksi prosenttia nuorille viljelijöille.
Suomelle tärkeitä ovat maininnat tuotantoon sidotuista eli niin kutsutuista koplatuista tuista. Parlamentin paperissa koplattujen tukien osuus on maksimissaan 12 prosenttia, eli se pysyisi ennallaan.
Europarlamentti äänestää maatalouspolitiikasta ensi viikolla neljänä päivänä, ja siitä äänestetään kuudessa eri osassa.
Kun parlamentin kanta on valmis, alkavat neuvottelut komission ja jäsenmaiden neuvoston kanssa. Ehdotukset voivat siis vielä muuttua.
Lue komission alkuperäisestä esityksestä ja tulevan kauden maataloustuista:
Artikkeliin lisätty Elsi Kataisen sitaatit 16.10.2020 kello 17.25.
EU:n maatalouspolitiikka 2021–2027
- EU:n tuleva maatalouspolitiikka kanavoi jäsenmaille nykyistä enemmän valtaa päättää omista maataloustoimistaan.
- Jokaisen jäsenmaan vastuulla on laatia oma cap-strategia, jossa jäsenmaa kirjaa ylös, kuinka komission määräämiin ylätason tavoitteisiin päästään.
- Komissio hyväksyy maiden tekemät strategiat.
- Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen ja kestävän ruuantuotannon tukeminen.
- Uuden maatalouspolitiikan säännöt tulevat voimaan 2023. Sitä ennen on kahden vuoden siirtymäaika.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
