Italianraiheinä vähentää kerääjäkasvina tehokkaasti maassa olevaa helppoliukoista nitraattityppeä
Kokeissa raiheinän talvehtiminen on yllättänyt tutkijat. Se talvehtii odotetusten vastaisesti Suomen oloissa.
Tutkija Hannu Känkänen (oik.) tutki keväällä 2017, kuinka kerääjäkasvit olivat talvehtineet Kallepekka Toivosen pellolla Nurmijärvellä. Kuva: Kimmo Haimi”Kerääjäkasvi vähentää aina ravinnehuuhtoutumia, vaikka se muokattaisiin maahan. Teho on kuitenkin suurimmillaan, jos pelto jätetään muokkaamatta talven yli tai pelto jankkuroidaan”, kertoo tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.
Ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumia seurattiin Espoossa sijaitsevalla luomutilalla mittaamalla automaattisesti salaojien kautta tulevan veden määrää ja laatua kevät- ja syystulvien aikana.
Maanmuokkaus lisäsi salaojien kautta huuhtoutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa.
Suuntaa-antavien tulosten perusteella kalkkistabiloitu ravinnekuitu vähentää typen huuhtoutumaa kerääjäkasvin muokkauksen jälkeen.
Alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä niiden vaikutuksia valumiin on selvitetty vuodesta 2016 asti Uudellamaalla käynnissä olevassa UusiRaha-hankkeessa, jota koordinoi Luonnonvarakeskus Luke.
Hankkeessa järjestettiin 26 tilakoetta tai -kokeilua uusmaalaisilla pelloilla. Niiden lisäksi kokeita tehtiin Luken omilla pelloilla Jokioisilla.
Esimerkiksi vuonna 2016 toteutettiin italianraiheinän lajikekokeilu yhdeksällä maatilalla. Mukana olivat EF 486, Shakira, Fabio, Turgo, Hunter, Meroa ja Teanna sekä vertailuna Mathilde-englanninraiheinä.
”Jo 1990-luvulla tehdyissä kokeissa on todettu, että raiheinä on tehokkain aluskasvi keräämään maasta typpeä”, kertoo hankkeen päällikkö, tutkija Hannu Känkänen Lukesta. Tilakokeissa haluttiin selvittää, onko lajikkeiden välillä eroa.
Kaikki kokeen lajikkeet vähensivät helposti huuhtoutuvan nitraattitypen määrää, mutta Shakiran teho oli muita huonompi.
Vastoin oletuksia kaikki lajikkeet talvehtivat ainakin osittain ja ehtivät muodostaa tähkiä.
Aluskasvitutkimusta tehtiin kolmella suorakylvötilalla vuonna 2017. Kahdella tilalla kylvettiin italianraiheinää kevätvehnän ja yhdellä kauran aluskasviksi.
Raiheinää kylvettiin eri koeruuduille 0–12 kiloa hehtaarille. Kylvöt tehtiin koeruudusta riippuen yhden, viiden ja yhdeksän päivän kuluttua pääkasvin kylvöstä.
Edes tiheimmin kylvetty italianraiheinä ei haitannut viljan kasvua. Kylvöajankohta tai siemenmäärä ei vaikuttanut viljojen satokiloihin, Känkänen kertoo.
Kesällä 2017 neljällä tilalla tehtiin kerääjäkasvikoe kylvämällä niitä syysvehnän sekaan.
”Syysviljoilla aluskasveja ei ole aikaisemmin tutkittu”, Känkänen kertoo.
Mukana oli italianraiheinä ja puna- ja valkoapilaseokset. Kylvöt tehtiin oraaseen mullaten tai suoraan pellon pintaan.
Multaus tuotti paremman taimettumisen ja suuremman sadon. Aluskasvit pysyivät hyvin pääkasvin alla ja jyväsato oli sama kylvötavasta riippumatta.
Luken lisäksi hankkeeseen osallistuivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria NSL. Yhteistyötahoja muun muassa MTK-Uusimaa ja SLC Nyland.
Rahoittajat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki sekä ely-keskus.
Kaikki tilakokeiden tulokset esitellään lähiaikoina hankkeen omilla nettisivuilla.
Lue myös:
Teho yllätti tutkijatkin: Kerääjäkasvien viljely sitoo hiiltä peltoon odotettua tehokkaammin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
