Huippulampola jalostaa karitsoille pussihousut
Lampuri Sarita Mikkonen siirtää katrastaan lohkolta toiselle yhdessä innokaan paimenkoira Buddyn kanssa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKANGASNIEMI (MT)
Lampuri Sarita Mikkonen hankki parhaita mahdollisia texeleitä jalostuslampoloista, kun hän aloitti lampaiden kanssa kymmenkunta vuotta sitten.
”Kun on alusta saakka hyvä eläinaines, siitä on hyvä jatkaa.”
Paljasjalkainen kaupunkilainen Mikkonen muutti puolisonsa kanssa tämän kotitilalle Kangasniemelle vuonna 2002. Puoliso käy muualla töissä.
Ensimmäiset 52 uuhta ja kolme siitospässiä ostettiin vuonna 2003.
”Siitä lähdettiin opettelemaan. Ensimmäisen kevään karitsointien aikaan mietin, että ei tästä tule mitään.”
Sisukas ja oppimishaluinen lampuri ei antanut periksi.
Nyt Suosaari on hyväksytty texel-rodun jalostuslampolaksi, joita Suomessa on yhteensä vain kolme.
Katraassa on 70–80 uuhta. Lisäksi on jalostuspässejä.
Mikkosen tavoitteena on jalostaa rakenteeltaan ja lihakkuudeltaan huipputexeleitä.
”Pässillä pitää olla pussihousut”, lampuri kuvailee takajalkojen kunnollisten lihasten muotoa.
Mikkosen apuna ovat innokkaat ja uskolliset paimenkoirat Max ja Buddy.
Suosaaren neljän kuukauden ikäisten karitsoiden kasvutulokset ovat huippuluokkaa. Muun muassa selkälihaksen leveys vetää vertoja englantilaisten lajitovereiden vastaaviin.
Hyvän eläinaineksen ja tulosten taustalla on aina huippupässi.
Mikkonen haluaa säilyttää useita pässilinjoja, joten hänellä on keinosiemennyslupa.
Suomessa on enää muutama pässilinja, joita Suosaaressa voi käyttää. Siksi uutta siementä on ostettava ulkomailta, lähinnä Englannista.
Suosaaren eläimillä on kysyntää, ja kaikki tämän vuoden karitsat on jo varattu.
Uuhen arvonlisäveroton hinta on 320 ja pässin 550 euroa.
Erinomaisinkaan eläinaines ei riitä, jos lampaita ei hoida ja ruoki hyvin, Mikkonen painottaa.
Lampola on vanha navetta, joka lampurin mukaan on työläs mutta toimiva. Pääasia, että eläimet voivat hyvin.
Suosaari on alusta saakka kuulunut Pro Agrian tuotosseurantaan. ”Se on ollut itsestäänselvyys.”
Mikkonen kannustaa lammastiloja liittymään seurantaan.
”Jos mukana on kourallinen tiloja, eivät niiden eläimistä lasketut indeksit ole riittävän luotettavia.”
Monet suuret lammastilat ovat viime vuosina jääneet pois seurannasta.
Tarkkailumaksu on uuhikohtainen, joten usean sadan lampaan lampolalle kustannus on melkoinen.
”Tähän toivottaisiin maksukattoa”, Mikkonen kertoo.
Mikkonen kasvattaa teuraaksi karitsat, jotka eivät kelpaa jalostukseen sekä poistoeläimet.
Karitsat myydään Vainion teurastamolle 4–6 kuukauden ikäisinä. Tuottajahinta lihakilolta on ollut parhaimmillaan viiden euron tietämillä.
Mikkonen ottaa palautuksena teurastamolta parhaat taljat ja myy ne netin kautta.
Villat kehräytetään Pirtin kehräämössä Mikkelissä ja myydään lähinnä Facebookin kautta.
Mikkonen on Suomen texel-yhdistyksen puheenjohtaja.
Hän haluaa oikoa texel-rotuun liittyviä monia väärinkäsityksiä kuten rodun huonot emo-ominaisuudet ja sikiävyys.
Uuhi on erinomainen ja huolehtiva emä. Suosaaressa yksi uuhi saa keskimäärin 1,8 karitsaa, mikä on rodulle erittäin hyvä luku.
Villasta saa erinomaista lankaa. Taljojenkaan laadussa ei ole mitään moittimista, ne ovat kauniita eivätkä huovu helposti.
Suosaarella on peltoa 26 hehtaaria, josta laitumena on 10. Pellot ovat luomussa ja eläimille on tänä vuonna haettu luomustatus.
Jalostuseläinten kasvattamiseen ja myyntiin luomu ei juuri tuo lisäarvoa.
Päätös luomulampaista johtuu lähinnä EU:n kaavailuista kieltää tilaa pitämästä peltoja mutta ei eläimiä luomussa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
