Valumakentän 16 koeruudun valumavedet johdetaan maanalaisessa putkistossa mittalaiterakennukseen. Kuva: Ilpo Paananen
Kuopioon Maaningalle valmistui uusi tutkimuskenttä, joka tuottaa tietoa reaaliajassa – ”Valumakenttä mahdollistaa erilaisten viljelytoimenpiteiden ja käsittelyjen vertaamisen”
Luonnonvarakeskuksen Kuopion Maaningan toimipaikan uusi tutkimuskenttä kerää reaalikaista tietoa viljelytoimenpiteiden vaikutuksista sadevesien imeytymiseen ja ravinteiden huuhtoutumiseen.Kuopio
Valumakentällä kasvava nurmi korjataan kahdesti kesän aikana ja voidaan käyttää rehuna tai biokaasun valmistukseen. Kuva: Ilpo PaananenTutkimuspellosta ja mittalaiterakennuksesta koostuva tutkimuskenttä mahdollistaa sadevesien valunnan mittaamisen hallittavissa olevien menetelmien avulla. Tilastollisesti merkittävää vertailevaa mittaustietoa saadaan reaaliaikaisesti tutkimuspellon 16 koeruudun välityksellä.
Näytteet analysoidaan vesilaboratoriossa ja tulokset liitetään muun mittauksen tuottamaan aikajanaan.
”Valumakenttä mahdollistaa erilaisten viljelytoimenpiteiden ja käsittelyjen vertaamisen. Tuloksena saadaan pintavesien mukana liikkuvat ravinteet ja ainekset sekä vaikutukset pohjaveteen,” ryhmäpäällikkö ja johtava asiantuntija Mikko Laajalahti kertoo.
Valumakentän sisäänajossa viljelytoimenpiteet on tehty samalla tavalla koko alueella. Maaperän asettautumisen ja vesitalouden palautumisvaiheen on arvioitu kestävän kolme satokautta. Mittaustuloksien perusteella kaikki perustetut koeruudut on saatu samanlaisiksi maan rakenteen osalta. Myös veden liike on samankaltainen ruutujen keräysjärjestelmissä.
”Mahdollisia ruutukohtaisia eroja seurataan aktiivisesti. Meidän on tunnettava ruutukohtaiset erot, koska ne voivat vaikuttaa kokonaismittaukseen,” Laajalahti tähdentää.
Alueella voidaan jatkossa testata maan käsittelymenetelmien lisäksi erilaisia lannoitusratkaisuja, lannoitelajin, määrän sekä teknisen levitystavan osalta. Aluetta kuvataan säännöllisesti maan pinnalta ja juuristosta. Näin saadaan kerättyä tietoa analyysien pohjaksi.
”Meidän on tunnettava ruutukohtaiset erot, koska ne voivat vaikuttaa kokonaismittaukseen.”
Mittauksen luetettavuus edellyttää, että kerätty vesi saadaan kulkemaan kokonaisuudessaan mittauslaitteiden läpi. Uuden tekniikan avulla näytteitä voidaan kerätä rinnakkain erilaisilla keräystaajuuksilla.
”Esimerkiksi sääilmiön aikana voidaan kerätä oma erillinen näyte. Rinnalla kerätään vaikkapa kuukauden näytettä samaan aikaan.”
Valumavedet johdetaan mittausrakennukseen, jossa pumppu kerää automaattisesti näytteet pulloihin. Robotti tai paikalla oleva laboratorio henkilöstö varastoi näytteet esikäsittelyä varten. Osa näytteistä jatkaa laboratorioon.
Tutkija Mari Räty kuvaa uuden tutkimuskenttäkokonaisuuden teknistä kehitystä huikeaksi 2015 käytöstä poistettuun vanhaan tutkimuskenttään verrattuna. Maatalouden valumavesien haasteellisin ravinne on edelleen fosfori.
”Aiemmin jouduimme ottamaan näytteet työpäivinä manuaalisesti neljä kertaa päivässä”, Räty vertaa.
Uusinta innovaatiota edustaa myös Perttu Virmajärven ja Kirsi Järvenrannan kehittämä SIMU-olosuhdesimulaattori, jossa voidaan tutkia rinnemaiden sekä peltojen talvi- ja kevätkauden ravinnehuuhtoumia.
Mikko Laajalahti, Mikko Järvinen ja Maija Räty näytehuoneen robottikäden äärellä. Robotti huolehtii näytepullojen vastaanottamisesta ellei henkilökuntaa ole paikalla. Kuva: Ilpo PaananenRyhmäpäällikkö ja johtava asiantuntija Mikko Järvinen luonnehtii tutkimuskentän ja tutkimusnavetan kehittämistä toimivan yhteistyön tulokseksi. Investointien päärahoittajana on Pohjois-Savon Maakuntaliitto ja mukana useita yhteistyökumppaneita. Navettarakennus ja tutkimuskentän mittausrakennus ovat Senaattikiinteistöjen omistuksessa. Mittauslaitteistojen omistaja on Luke.
”Maitotalouden tutkimus soveltuu luontevasti tänne Pohjois-Savoon, koska tämä on vahvaa maidontuotantoaluetta,” Järvinen huomioi.
Hän korostaa Luken keräämän tiedon yleishyödyllisyyttä. Tieto on yritysten, eri toimialojen, yritysten ja lainsäätäjien hyödynnettävissä.
”Tämä on lisäksi kansainvälistä ja kustannustehokasta toimintaa.”
Olosuhdesimulaattorissa mitataan kevään sulamisvesien vaikutuksia pienimuotoisesti luoduissa olosuhteissa. Kuva: Ilpo PaananenLuke Maaninka valumakenttä eli lysimetri
Peltomittakaavassa 16 koeruutua, mistä on automatisoitu pohja- ja pintaveden ruuduittainen mittaus ja keräys
Laboratoriomittakaavassa 6 paikkainen SIMU-olosuhdesimulaattori, missä voidaan mitata kevään sulamisvesien vaikutukset
Lue lisää:
Luke kilpailutti: Boreal Kasvinjalostus Oy ottaa hoitaakseen koetoiminnan Ylistarossa ja Sotkamossa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
