BioA aikoo mullistaa markkinat uudella hybridilannoitteella – ravinnesisältö paljon monipuolisempi kuin kemiallisissa lannoitteissa

Kevätvehnän lannoituskoe on Luken pellolla, vasemmalla BioA:n ja oikealla Yaran lannoitteella kasvanut, näyttää toimitusjohtaja Jari Järvinen BioA:lta. Kuva: Veikko Niittymaa

Kotkalainen startup-yritys BioA aikoo mullistaa Suomen ja myöhemmin maailman lannoitemarkkinat uudella tuotantokonseptilla.

Markkinoille tuleva lannoite on hyvin lähellä kemiallisia kilpailijoita. Lannoite sopii sellaisenaan kylvökoneen laatikkoon ja hintakin on kilpailijoita edullisempi, lupaa toimitusjohtaja Jari Järvinen.

Järvinen on niukkasanainen kertomaan lannoitteen sisällöstä, mutta kertoo sentään jotain. Perusrae tehdään biokaasulaitoksen mädätteestä puristamalla ja kuivaamalla. Siihen lisätään 46 prosenttia typpeä sisältävää kemiallista lannoitetta, Järvisen mukaan ammoniumsulfaattia, mutta todennäköisesti ureaa.

Lopputulos päällystetään ja pintaan lisätään metsäteollisuuden tuhkaa. Tarttuminen varmistetaan vesisuihkulla.

Valmis tuote sisältää ravinteita likimain kemiallisten lannoitteiden verran ja lannoiteraekin on samantapainen. Luken kokeissa lannoite sisälsi 27 prosenttia typpeä ja alle prosentin fosforia ja neljä prosenttia kalia.

Järvisen mukaan typpikin voi jossain vaiheessa olla kierrätettyä, mutta laitoksen pitää olla suuri, jotta erottelu kannattaa.

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ovat puhtaita muun muassa raskasmetalleista, mutta ravinnesisältö on paljon monipuolisempi kuin kemiallisissa lannoitteissa, Järvinen sanoo.

Hybridilannoitetta testataan parhaillaan Luken koekentillä Jokioisissa. Kolmivuotisen koneen ensimmäisiä tietoja kerrottiin perjantaina. Vertailulannoitteena käytetään Yaramila Y1:tä. Kokeita on erilaisilla maalajeilla. Ruuduilla kasvaa kevätvehnää ja ohraa.

Kevätvehnät kasvoivat tasatahtia 100 ja 150 kilon typpimäärillä hehtaarille, kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukelta.

Sadosta ja sadon ominaisuuksista saadaan tietoa myöhemmin. Koeruudut on tarkoitus puida tällä viikolla.

Vasta kolmen vuoden päästä osataan arvioida, miten lannoite toimii eri oloissa. Kulunut kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma, Jalli toteaa.

Järvisen mukaan hybridilannoitteella on myös pieni kalkitseva vaikutus, sillä tuhka sisältää runsaasti kalsiumia.

BioA suunnittelee tehtaan rakentamista Kotkan satamaan. Toimitila on katsottuna ja tarkoitus on, että tuotanto alkaa helmikuussa, Järvinen kertoo.

Tehtaan kapasiteetiksi arvioidaan noin 40 miljoonaa kiloa, jolloin ensi kevään kylvöille saadaan ehkä 10 miljoonaa kiloa.

Tehtaan kapasiteetti riittää noin kuuteen prosenttiin Suomen lannoitekäytöstä.

Rima on kuitenkin nostettu paljon ylemmäs. Kakkosvaiheessa tuotanto aiotaan nostaa 400 miljoonaan kiloon, joka edellyttää oman suuren biokaasuvoimalan rakentamista tehtaan kylkeen. Raaka-aine aiotaan hankkia metsäteollisuudesta.

Satama on valittu sijainniksi sen takia, että etenkin kakkosvaiheessa tuotanto aiotaan suunnata pääosin vientiin.

Järvisen mukaan valmistusmenetelmä on patentoitu.

Menetelmää on kehitetty seitsemän vuotta. Loppuvaiheessa rakeen kovuutta lisättiin, jotta se kestää normaalia lannoitteen käsittelyä kuljetuksissa ja tiloilla.

BioA:n pääomistaja on Kotkan kaupungin kehitysyhtiö Cursor ja Järvinen on mukana pienellä osuudella.

Uutuudesta on tihkunut tietoja ja aika lailla on jo tullut kyselyitä viljelijöiltä siitä, että voisiko tuotetta kokeilla, Järvinen kertoo.

Ennen lannoiteideaa Järvinen yritti löytää markkinoita levätuotannolle Suomessa.