Koloradonkuoriaisen riski kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä – pysyvän populaation muodostuminen on tärkeää estää
Pysyvän kannan muodostuminen johtaisi pahimmillaan siihen, että perunanviljelyssä tulisi ruveta käyttämään hyönteistorjunta-aineita, kirjoittaa tutkija Juha Tuomola Ruokavirastosta.
Aikuisen koloradonkuoriaisen tunnistaa näyttävästä raidallisesta selästään. Kooltaan aikuinen yksilö on noin sentin pituinen. Kuva: Tarja PorkkalaKoloradonkuoriainen ei ole vielä kyennyt muodostamaan Suomeen pysyvää kantaa. Ilmaston lämpenemisen myötä sen mahdollisuudet kuitenkin paranevat koko ajan. Pysyvän kannan muodostuminen johtaisi pahimmillaan siihen, että perunanviljelyssä tulisi ruveta käyttämään hyönteistorjunta-aineita.
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on merkittävä tuhoaiheuttaja perunalla. Sekä toukat että aikuiset kuoriaiset syövät perunan lehtiä ja pahimmillaan ne pystyvät tuhoamaan koko kasvuston nopeasti.
Koloradonkuoriainen on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, mistä se on levinnyt Eurooppaan 1920-luvulla. Nykyisin sitä esiintyy kaikkialla Euroopassa, lukuun ottamatta Pohjoismaita, Irlantia ja Iso-Britanniaa.
EU:ssa koloradonkuoriainen on luokiteltu suoja-aluekaranteenituhoojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvinterveysviranomaiset pyrkivät estämään sen leviämisen alueille, joilla sitä ei vielä esiinny.
Suoja-alueilla tehdään muun muassa vuosittaisia kartoituksia, jotta uudet kuoriaisesiintymät löydetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksi koloradonkuoriaisen suoja-alueista sijaitsee Suomessa ja se kattaa maamme eteläisimmän kolmanneksen.
Kuoriaisia kulkeutuu Etelä-Suomeen ilmavirtojen mukana lähes vuosittain, mutta toistaiseksi kaikki meiltä löydetyt esiintymät on ansiokkaasti onnistuttu hävittämään, eikä koloradonkuoriainen ole kyennyt muodostamaan Suomeen pysyvää kantaa.
Ilmaston lämpeneminen kuitenkin parantaa koloradonkuoriaisen mahdollisuuksia merkittävästi. Pysyvän kannan muodostuminen riippuu ennen kaikkea siitä, riittävätkö kesälämpötilat yhden kokonaisen sukupolven kehittymiseen.
Ruokaviraston riskinarvioinnin yhdessä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa tekemän arvion mukaan mukaan nykyilmastossa Etelä-Suomen ja suurelta osin myös Länsi- ja Itä-Suomen kesät ovat jo riittävän lämpimiä koloradonkuoriaisen yhden sukupolven kehittymiseen ja 2040-luvulla ne saattavat olla riittävän lämpimiä jo Oulun korkeudella saakka.
Ilmaston lämpeneminen myös nopeuttaa kuoriaisten lisääntymistä ja leviämistä.
Lämpiminä kesinä voisi eteläisimmässä Suomessa kehittyä mahdollisesti jopa kaksi sukupolvea kasvukauden aikana, jos vain ravintokasveja on tarpeeksi saatavilla.
Jos koloradonkuoriainen pääsee lisääntymään ja edelleen leviämään, ei sen hävittäminen enää välttämättä onnistu.
Ilmavirtojen mukana meille kulkeutuvat koloradonkuoriaiset ovat yksittäistapauksia, eikä niistä koidu merkittävää haittaa perunantuotannolle. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti, jos nämä satunnaiset kulkurit onnistuvat lisääntymään ja muodostamaan Suomeen pysyvän kannan.
Koloradonkuoriainen lisääntyy nopeasti ja massoittain esiintyvät toukat aiheuttavat merkittävää tuhoa perunantuotannolle.
Pysyvän kuoriaispopulaation hallinta edellyttäisi meilläkin hyönteistorjunta-aineiden käyttöä. Suomessa ei tällä hetkellä tarvita hyönteistorjunta-aineita perunantuotannossa.
Koloradonkuoriaisen leviämisen estäminen Suomeen kannattaa siis jatkossakin. Siihen tarvitaan tehokasta viranomaisvalvontaa ja erityisesti koko alan yhteistyötä.
Ihan ensimmäiseksi tulisi kenties pohtia sitä, pystyykö nykyinen suoja-alueemme edelleen estämään koloradonkuoriaisen asettumisen maahamme. Arviomme mukaan koloradonkuoriainen voisi jo nykyilmastossa muodostaa pysyvän kannan suoja-alueen pohjoispuolelle ja tulevaisuudessa sopiva alue laajenee entisestään pohjoiseen.
On myös tärkeää, että meille leviävät kuoriaiset havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin niiden hävittäminen on vielä mahdollista.
Jos koloradonkuoriainen pääsee lisääntymään ja edelleen leviämään, ei sen hävittäminen enää välttämättä onnistu. Koloradonkuoriaisen tarkkailuun tarvitaan siten kaikkien kansalaisten apua. Kaikki epäilyt tulisi ilmoittaa viipymättä Ruokavirastoon, jotta tarvittavat hävittämistoimet saadaan heti käyntiin.
Koloradonkuoriaisen tarkkailu on ajankohtaista kesä–elokuun aikana, jolloin aikuisia kuoriaisia voi levitä meille ilmavirtojen mukana erityisesti kaakosta ja etelästä.
Ruokaviraston sivuilta www.ruokavirasto.fi/koloradonkuoriainen löytyy kattavasti ohjeita siitä, miten koloradonkuoriaisen eri kehitysvaiheet pystytään tunnistamaan ja mihin kuoriaisepäilyistä tulee ilmoittaa.
Juha Tuomola
tutkija
Riskinarvioinnin yksikkö
Ruokavirasto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
