Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Aleksi Alanto hakee viljelyyn kannattavuutta käyttämällä vanhoja koneita

    Salossa järjestettiin pari viikkoa sitten ajatuksia herättävä pellon­piennar­tapahtuma tilalla, jossa työt tehdään tavallista vanhemmalla kalustolla.
    Aleksi Alanto käynnisti kastelujärjestelmän pumpun pyöritykseen käyttämänsä Fordson Majorin. Se on vuodelta 1955.
    Aleksi Alanto käynnisti kastelujärjestelmän pumpun pyöritykseen käyttämänsä Fordson Majorin. Se on vuodelta 1955. Kuva: Jarno Mela

    Nuori maa- ja metsätalousyrittäjä Aleksi Alanto hakee kannattavuutta tekemällä tilansa työt vanhoilla koneilla. Koneiden kaikki huollot ja korjaukset on vuosien saatossa opittu tekemään itse.

    Alanto viljelee kotitilaansa, hoitaa metsätyöt, korjaa rakennuksia ja ehtii tehdä vielä koneurakointiakin.

    ”Viljelymetodiaan” Alanto ei pidä mitenkään erikoisena. Hänen tiluksillaan Salossa järjestettiin pellonpiennartapahtuma parin viikkoa sitten.

    Tapahtuman järjestäjät ovat kuitenkin eri mieltä.

    ”Se, että nuori viljelijä viljelee näin vanhoilla koneilla, on erikoista. Hän vielä auliisti kertoo siitä sosiaalisessa mediassa”, kehuu Samuel Jussila, yksi järjestäjistä.

    Toinen järjestäjä Sam Borup komppaa kaveriaan.

    ”Alanto edustaa vaihtoehtoista näkemystä siitä, miten asiat voidaan nykyään toteuttaa. Maatalous painii koko ajan kustannuskriisissä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kustannuskriisi voi olla myös ylikoneellistamisella itse aiheutettua. Aina on mukava tehdä uusilla koneilla, mutta se ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.”

    Vaikka huumori kukki tapahtumassa Alannon itsensäkin osalta ja monet hymyilivät Alannon tavoille viljellä, puhuttiin paikalla myös asiaa. Isäntä esitteli esimerkiksi Nordsten-kylvökonettaan.

    ”Tässä on nastasyöttö, josta menee kaikki roskat läpi. Ei tarvitse peitata tai lajitella eikä aina kuivata viljaa”, Alanto vitsailee.

    Tosiasiassa Alanto on ajatellut asian taloudellisesti. Kone on halpa, isännän sanojen mukaan romuraudan arvoinen, se on helppo korjata ja pienikin sato riittää siihen, että tuotanto on kannattavaa.

    ”Pienellä koneella peltotöihin menee enemmän aikaa, mutta sillä saa itselleen hyvän palkan”, Alanto kertoo.

    Alanto esitteli tapahtumaan osallistuneille myös Ceylon-­syysvehnäänsä, jonka talvehtimista varjosti lumihome.

    ”Lumi pakkaantui lohkon yläpäähän ja aiheutti siinä lumihomeongelmaa, erityisesti tuplakylvökohdissa.”

    Lumihomeen kimppuun Alan­to käy haravan kanssa.

    ”Kasvustoa kannattaa haravoida vasta, kun se on kuivunut. Jos se on vielä märkää, se voi kuolla”, Alanto kertoo erikoisesta tekniikastaan.

    Alanto kastelee viljojaan. Läheiseltä järveltä tulee runkolinja, ja kasteluvettä saadaan myös läheisistä lammista. Tilan vanhin käytössä oleva traktori, vuosimallia 1955 oleva Fordson Major, pyörittää kastelujärjestelmän pumppua.

    Ruiskutustraktorin renkaiden eteen Alanto on asentanut laihonjakajat, joiden ansiosta kasvusto ei tallaannu niin pahasti. Isäntä kertoo traktorissa olevan kovat, pallomaiset renkaat, jotka vähentävät tallaamista.

    ”Ei olisi mitään järkeä ostaa uutta, leveämpää ruiskua. Uuden ruiskun hintaa ei saa näillä viljan hinnoilla katettua, vaikka tallaamista olisi harvemmassa”, Alanto perustelee.

    Tilan puimuria Alanto kuvailee vitsikkäästi häpeäpilkuksi, sillä se on hänen mielestään liian uusi vuosimalliltaan.

    Hän pyrkii puimaan viljan kuivimpaan aikaan päivästä, jotta puintikosteus pysyisi mahdollisimman alhaisena. Hän ei myöskään pui yhtään varastoon ennen kuivausta.

    Yleisöstä tuntui, että kuivurin kippausmonttu ja sen ympäristö kaipaisivat ahtautensa vuoksi parannusta. Alanto tyrmäsi kaikki suunnitelmat suoralta kädeltä.

    ”Viljan hinta on niin huono, että on aivan sama, miten kaksi viikkoa vuodessa tämän tekee”, Alanto kertoo viitaten puinteihinsa.

    Jussila ja Borup ovat tyytyväisiä tapahtuman antiin.

    ”Tämä on eri tavalla yhteisöllinen tapahtuma kuin niin sanotut eturivin peltoviljelypäivät, joissa buustataan uutta teknologiaa ja uusia koneita”, Borup sanoo.

    Hänen mukaansa tällaista tapahtumaa on toivottu jo kauan.

    ”Yleisesti suomalainen itsetunto on matala. Omaa itsetuntoaan voi yrittää kohottaa vaikkapa uusilla koneilla. Täällä näkee, miten terveellä itsetunnolla pystytään tuottavasti harjoittamaan maataloutta.”

    ”Lähtökohtaisesti halusimme tulla katsomaan, miten asiat voidaan tehdä toisin”, Jussila toteaa.