Kuuma kesä kasvatti suuren omenasadon ja maukkaita mutta pieniä mansikoita – vadelmasato jää hallojen takia niukaksi

Valtaosa Suomen omenasadosta tulee Ahvenanmaalta, noin 4,5–5 miljoonaa kiloa. Getassa asuvan Yngve Österlundin omenapuut kantoivat tänä vuonna satoa noin 200 000 kiloa. Puita kasvaa 15 hehtaarin alalla ja tarhaa on tarkoitus lähivuosian laajentaa. Kuvan oikealla niin sanottuja pölyttäjäpuita. Kuva: Sanne Katainen

Kuuma ja kuiva kesä kasvatti maukkaita omenoita ja pieniä mutta laadukkaita mansikoita. Sen sijaan vadelmasato jäi talvivaurioiden takia niukaksi.

Omenakilojen lopullinen määrä ei vielä ole tiedossa. Nyt näyttää siltä, että sato on noin 7 miljoonaa kiloa, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.

"Omenoiden kukinta ja pölytys menivät nappiin. Omenat ovat todella maukkaita ja niitä riittää kaupoissa reilusti ensi vuoden puolelle."

Viime vuonna sato oli 6,8 miljoonaa kiloa, mikä oli siihen astisen puutarhatilastoinnin ennätys. Suurin osa kotimaisista omenoista tuotetaan Ahvenanmaalla.

Mansikkasato on Ilomäen arvion mukaan noin 13 miljoonaa kiloa, miljoonan kiloa edellisvuotta vähemmän.

Puutarhavadelma kärsi hallasta, joka monin paikoin palellutti lumirajan yläpuolella olleet versot. Sato jäi 900 000 kiloon, Ilomäki kertoo. Viime vuonna kiloja oli miljoona.

Kyselykierros Hedelmän- ja Marjanviljelijäin aluepiirien yhteyshenkilöille vahvistaa Ilomäen näkemykset.

Lämmin ja aurinkoinen kesä kasvatti suuren ja hyvälaatuisen omenasadon, kertovat Yngve Österlund Getasta Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomen-Uudenmaan piirin puheenjohtaja Paula Achrén Salosta sekä Vesa Tuloisela Hämeenkoskelta Hämeestä.

Kuivuuden takia mansikkakasvustot säästyivät homeilta ja tuholaisilta.

Satoa menetettiin kuumuuden, kuivuuden ja kukinta-aikaan iskeneiden hallojen takia, summaa Noora Räsänen Kuopin piiristä Leppävirralta.

"Alkukesän kuivuus sai mansikan muodostamaan kukkia runsaasti, mutta muu kasvu meinasi jäädä jälkeen."

Pirkanmaan-Satakunnan puheenjohtaja Merita Tasanen Sisätöstä kertoo, että alueen mansikkasadot vaihtelivat huonosta keskinkertaiseen.

Avomaan vadelman sato vaihtelee suuresti eri lohkojen välillä. Parhaillakin lohkoilla sato jäi viidesosaan normaalista, Tuloisela kertoo oman tilansa tilanteesta, joka kuvaa hyvin valtakunnallistakin tilannetta.

Vadelmakasvustoissa oli paljon talvituhoja.

Iso osa vadelmapensaista paleltui, minkä seurauksena sato jäi vähäiseksi. Sen sijaa tunnelivadelmaa tuli hyvin ja satomäärä oli normaali, Räsänen kertoo.

Tunnelituotannolla onnistuttiin paikkaamaan vadelman kysyntää tuoremarjamarkkinoilla, vaikka tunneleidenkin sato jäi keskinkertaiseksi, Tasanen jatkaa.

Viime kesän mahdolliset euromääräiset menetykset eivät kyselykierroksen perusteella selviä, eikä Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto kommentoi tuottajahintoja.

Yhteyshenkilöiden mukaan omenoiden ja marjojen tuottajahinnat pysyivät kohtuullisina, koska tarjontaa oli niukemmin kuin ostajia olisi ollut.

Esimerkiksi Räsäsen marjoille riitti kysyntää, koska sitä ei tullut ylen määrin. Ylipäätään Kuopion alueen marjasato kypsyi siinä vaiheessa, kun Etelä-Suomen marjat oli jo kerätty.

"Markkinoille mahtui marjaa ja hinta oli hyvä.

Achrénin mukaan kysynnän ja tarjonnan laki toimi niin omenoilla kuin marjoilla ja hinta pysyi ehkä jopa hieman edellisvuotta parempana. "Markkinoilla oli välillä poikkeuksellisen huonoja mansikkaeriä, joka loi toisaalta alentunutta hintatasoa."

Avomaanvadelman satomenetykset olivat niin suuret, että hieman korkeampi hintakaan ei riittänyt paikkaamaan menetyksiä, Tasanen kertoo.

Tiloilla, joilla oli mahdollisuus kastella kasvustoja, vuosi oli taloudellisesti keskinkertainen, Tasanen kertoo. "Investointeja on huonosta taloudellisesta tilanteesta riippumatta jouduttu tekemään normaalia enemmän, on hankittu muun muassa kastelutarvikkeita. Sähköä ja polttoöljyä on kulunut kasteluun ja kylmiölaitteisiin."

Kuumia ja kuivia kesiä on odotettavissa myös tulevaisuudessa.

Piirin yhteyshenkilöt korostavat kastelujärjestelmien merkitystä. Niiden avulla pystyy varautumaan sadettomiin ja helteisiin kesiin.

Räsänen muistuttaa myös maan kasvukunnosta huolehtimisesta. "Muun muassa orgaanisen aineksen määrä parantaa maan kosteusolosuhteita."

Tasasen mukaan viljelmät kannattaa yrittää sijoittaa vesistöjen lähelle tai tehdä kastelualtaita. "Kylmiöiden tehon ja kapasiteetin pitää vastata tilan tarpeita. Tunnelituotanto on yksi ratkaisu sääolosuhteiden tasoittamiseen.