Pässiaseman luvat hylättiin
Lopelle kaavaillun pässiaseman kaikki lupahakemukset hylättiin aluehallintovirastossa.
HH Embryo Oy:n markkinointijohtaja ja pässiasemaprojektin koordinaattori Mikko Ranta kertoo, että päätöksestä on tekeillä valitus.
Ranta pelkää, että tilanteen vuoksi menetetään lampaiden lisääntymisessä kriittinen syksy. ”Päätöksen tehnyt läänineläinlääkäri on lomalla, emmekä tiedä, milloin saamme uuden päätöksen. Tällä menolla otollinen kausi menee ohi.”
Pässiasemaprojektin tavoitteena on mahdollistaa uuden lammasaineksen tuonti ja helpottaa suomenlampaan vientiä ulkomaille.
Mikäli luvat saadaan, Suomessa voitaisiin kerätä hollantilaisista texel-pässeistä siementä vientiin.
”Meillä olisi tilaa pässiasemalle, toisin kuin pääyhteistyökumppaneillamme Hollannissa. Heiltä taas saamme tarvittavat myyntikanavat.”
Ranta on pahoillaan siitä, ettei projektille herunut viranomaistaholta tukea tai neuvontaa.
”Päätöksentekijät ovat vedonneet kiireisiin ja sen varjolla jättäneet meidät yksin. Saamiemme hylkäävien päätösten jälkeenkään ei ole selvää, mitä pitäisi nyt käytännössä tehdä, jotta hakemus saataisiin läpi.”
Projektin etenemistä vaikeuttavat myös byrokratian kustannukset.
”Jokainen kielteinen päätös maksaa 516 euroa ja nyt saimme niitä kolme. Kun sellainen voidaan lätkäistä niskaan ilman minkäänlaista ohjeistusta, kuka uskaltaa lähteä yrittämään?”
”Olemme panostaneet jo paljon ja tehneet kaiken omalla rahalla. Päätöksenteon ei pitäisi perustua estämiseen, vaan yhteistyöhön”, Ranta linjaa.
Uutta eläintautilakia tulkitaan EU-maissa Rannan mukaan kirjavasti. ”Suomessa eri eläinlajien siemenannokset on säilytettävä eri huoneissa, vaikka ne säilötään sinänsä steriileissä olosuhteissa – nestemäisessä typessä. Silti ne saa pakata esimerkiksi samaan autoon. Hollannissa yksikkö on varastohuoneen sijaan säiliö, jossa siemenannokset ovat.”
Kielteinen päätös on havahduttanut tuontiaineksesta riippuvaisen lammassektorin.
Texel-yhdistys on kirjoittanut vetoomuksen pässiaseman puolesta.
MTK:n lammasjaoston puheenjohtaja ja jalostuslampolan omistaja Outi Sirola pitää projektia merkittävänä suomalaiselle lammastaloudelle.
”Olemme kipeästi kaivanneet toimijaa lampaiden keinosiemennyskentälle, eikä muista jalostusyhdistyksistä ole löytynyt projektin toteuttamiseen halukkuutta, koska ne panostavat enemmän muihin tuotantoeläimiin.”
Sirolan mukaan tuonnin hankaloituminen vaikuttaa suoraan alan kannattavuuteen. ”Jos siementä ei saada, sukusiitosaste nousee ennen pitkää ja tämä homma loppuu.”
Nykyinen malli, jossa tilat hankkivat jalostuseläimensä ulkomailta itse, on Sirolan mielestä kuormittava ja kallis vaihtoehto niin viranomaisten kuin tilojenkin kannalta.
”Olisi viranomaisillekin helpompaa valvoa yhtä toimijaa. Lisäksi nykyinen malli on tautiturvallisuuden kannalta erittäin riskialtis.”
Pässiasemaprojektiin liittyvien lupaongelmien ratkaisemiseksi ja lampaiden keinollisen lisääntymisen helpottamiseksi on suunnitteilla kokous MTK:n tiloissa heinäkuun aikana. Paikalle on kutsuttu lammassektorin toimijoiden lisäksi ministeriön, aluehallintoviraston ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edustajia.
”Tahdomme päättäjien tietävän, että nyt on aika auttaa lammastaloutta”, Ranta toteaa.
Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) moittii pässiasemaprojektin viranomaismenettelyä.
”Suorat hylkypäätökset ovat kalliita ja tappavat aloittelevan toiminnan alkuunsa. Hakija on toiminut taiteen sääntöjen mukaan ja lupahakemukset on hoidettu asianmukaisesti.”
Heinonen on valmistellut maatalousministerille asiasta kirjallista kysymystä ja toimenpidealoitetta. ”On mietittävä, onko tässä kyse isommastakin toimintatapoihin liittyvästä ongelmasta, mitä pitäisi muuttaa.”
Heinonen uskoo, että lammastalouden tukeminen on tärkeää.
”Näen, että Suomessa on tulossa ruuan ja lähiruuan renessanssi, mutta asian tiimoilta on vielä paljon tehtävää. Meidän on mietittävä, mikä on turhaa ja mikä välttämätöntä. Ei viranomaisten tehtävä ole ainakaan vaikeuttaa tätä muutosta.”
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
