Suomenvuohen maidosta kypsyy juustojen eliittiä
Markku Vuorikari Juustoportin juustokellarissa ahertaa Ville Kuivinen. Juustoja harjataan, pestään ja käännellään monen monta kertaa ennen kuin ne päätyvät myyntitiskiin. Kuva: Viestilehtien arkistoJalasjärvi (MT)
Jos joku olisi 15 vuotta sitten sanonut, että hollantilainen juustotukkuri ostaa suomalaista vuohenjuustoa, olisi sanojaa pidetty lähinnä hulluna.
Nyt Etelä-Pohjanmaalla kypsyy vuohenmaitojuustoja, joita kysytään Hollannin lisäksi Saksassa – perinteisiä juustomaita molemmat.
Jalasjärveläisen Juustoportin johdon suunnitelmiin ei 1990-luvun puolivälissä kuulunut vuohenmaidon jalostaminen. Se alkoi tuottajien aloitteesta, kun Valio sulki Valkeakosken meijerinsä.
”Tuottajat tulivat meidän ovelle kolkuttamaan, koska jonnekin heidän oli maito toimitettava. Otimme heidät vastuullemme. Taisi mennä kaksi viikkoa meijerin sulkemisesta, kun me aloitimme jalostamisen”, toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari muistelee.
Vuohitiloja on kymmenen, ja ne sijaitsevat Alastaro–Ilmajoki-välillä. Keruureitin pituus on 800 kilometriä.
Tilat tuottavat yhteensä miljoona litraa vuohenmaitoa vuodessa.
Uusia vuohenmaidon tuottajia otetaan mukaan, mikäli tila sijoittuu keräilyreitin varrelle. Etusijalla ovat nykyiset tuottajat, joista osa on lisännyt tuotantoa laajentamisen kautta.
Etelämpänä Euroopassa monissa perinteisissä vuohenjuustoja valmistavissa maissa vuohia lypsetään vain kesällä. Maito pakastetaan ja siitä valmistetaan talven mittaan juustoja.
Juustoportti valmistaa jokaisen juustoerän tuoreesta maidosta.
Se vaatii juuston valmistukselta paljon, mutta suomalainen vuohenmaito on laadukasta, Keski-Kasari kehuu.
Juustoportti valmistaa kymmentä erilaista vuohenjuustoa. Kaikki ovat pitkään kypsytettyjä, pisimmillään puolitoista vuotta.
Valikoimasta puuttuvat tuore- ja homejuustot, tosin Kolatun juustola valmistaa Juustoportille valkohomejuustoa.
Kruununjalokivi on vuohengruyere, mutta sen rinnalle ovat kirineet vuohen- ja lehmänmaidosta valmistettu Keisari sekä vuohen viinitarhurin juusto.
Keisari sai 2010 parhaan kypsytetyn juuston palkinnon. Vuohen viinitarhurin juusto ylsi samaan tänä vuonna.
Keski-Kasari painottaa monta kertaa, että yhtiön saamat tunnustukset ja palkinnot ovat kaikkien työntekijöiden yhdessä ansaitsemia saavutuksia.
Ne ovat myös osoitus siitä, että yhtiö on onnistunut markkinoinnissa ja saattanut juustot ja kuluttajat yhteen.
”Meidän on jalostettava sellaisia tuotteita, että ihmiset haluavat ostaa niitä. Näin meillä on varaa maksaa tuottajille vähän enemmän.”
Mikäli markkinoinnissa epäonnistutaan, se kärsitään omissa nahoissa. Tuottajaa siitä ei rokoteta.
Vuohenmaidon tuottajahintaa Keski-Kasari ei kuitenkaan halua kertoa.
Vuohitalous on Suomessa valtakunnallisesti tarkasteltuna vaatimatonta.
”Vuohi on pieni eläin, joka helposti unohtuu tukineuvotteluissa”, Keski-Kasari sanoo leikillään.
Sitten hän vakavoituu. Aluetaloudellisesti kyse on tärkeästä tuotantomuodosta.
Esimerkiksi Juustoportilla vuohenmaito työllistää suoraan kymmeniä ihmisiä. Lisäksi ovat tuottajat.
Vuohenmaidon käytön suurimmat mahdollisuudet ovat Keski-Kasarin mielestä vielä löytämättä. Hän vertaa tuotetta mustikkaan. Tutkijat paljastavat siitä jatkuvasti uusia terveyttä edistäviä ominaisuuksia.
Keski-Kasari uskoo Juustoportin maidontuottajiin ja työntekijöihin. Isoilta pelaajilta jää aina katvealueita.
Hän uskoo myös kotimaisuuteen. Ei mustamaalaamalla tuontia, vaan ”tarjoamalla paremman vaihtoehdon”.
Kauppa valitsee valikoimiinsa tuotteita, joilla on kysyntää. Jos niitä ei saa kotimaasta, niitä tuodaan muualta.
”Me yritämme tarjota vaihtoehdon mieluiten vähän ennen kuin se ulkomainen on löydetty”, Keski-Kasari hymyilee.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
